Neljän viikon kuluttua tähän aikaan päivästä makustellaan vaalitulosta. Sitä on tässä turha lähteä ennakoimaan. Äänestäjät ovat liikkeessä, mutta kenen pyydyksiin? Ylen viime viikolla julkaiseman gallupin perusteella kärkikolmikon järjestys voi olla mikä tahansa. Sama pätee keskikastin kolmikkoon, jossa tiiviissä nipussa ovat keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät.
Varmaa sen sijaan on, että näistä tulee erilaiset vaalit, ja vaalikamppailun loppusuorasta tavattoman kiinnostava. Syy on se, että talouskeskustelussa ei ole nyt yhtä totuutta. Se näkyy kokoomuksen koko ajan laskevassa kannatuksessa.
2000-luvun eduskuntavaalien pohjanoteeraus oli vuosi 2015. Silloin käytiin velkavaalit, joissa kaikki puolueet paitsi vasemmistoliitto ottivat valtiovarainministeriön ukaasit sellaisenaan eikä mitään vaihtoehtoja hyväksytty. Kun osa tv-tenttejä ja -keskusteluita vetävistä toimittajistakin suhtautui vasemmistoliittoon avoimen pilkallisesti, puolue sai historiansa heikoimman vaalituloksen.
Kansa halusi muutosta velkahysterian synnyttämään hallitukseen ja sai sen viime vaaleissa. Nyt jännitetään, haluaako kansa muutoksen takaisin sinne, mistä se vuonna 2019 halusi ja pääsi eroon.
Jo viime vaaleissa VM:n yhden totuuden politiikka haastettiin laajemmin kuin vasemmistoliiton toimesta. Poikkeuksellisen kiinnostavan näistä vaaleista tekee se, että superministeriöksikin kutsutun VM:n linjaan on nyt hirttäytynyt täysin vain kokoomus, mutta se ei pystykään sanelemaan talouskeskustelun nuotteja entiseen malliin.
Kauhalla suurituloisille, pienituloisille ei lusikallakaan
Kokoomus esittää suuria leikkauksia ja suuria veronkevennyksiä. Sitä haastetaan nyt molemmista monesta suunnasta.
Aloitetaan veronkevennyksistä.
Kokoomus haluaa alentaa palkkaverotusta miljardilla eurolla. Viimeksi tämän eduskunnan viimeisellä kyselytunnilla puolueen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen puhui kauniisti kansalaisten ostovoiman parantamisesta ”maltillisella kohdennuksella” palkka- ja eläkeveron alentamiseen.
Kyselytunnille hyvin varustautunut valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) repäisi taskustaan eduskunnan tietopalvelulla teetetyn laskelman, joka paljastaa, kenelle kokoomuksen miljardi menisi.
– Tästä esityksestänne, miljardi tuloveronkevennyksistä, yli puolet kohdistuisi kolmelle hyvätuloisimmalle kymmenykselle Suomessa. Veronkevennyksestä lähes neljännes menisi pelkästään Suomen suurituloisimmille, Saarikko paukutti.
Siis 250 miljoonaa euroa annettaisiin kaikkein suurituloisimmille, ja samaan aikaan neljä alinta tulokymmenystä hyötyisivät yhteensä alle 180 miljoonaa, kokoomuksen anteliaisuudesta.
– Esimerkiksi 2 000 euroa kuussa tienaava, kaikkien meidän arvostuksen ansaitseva hoitaja hyötyisi tästä kokoomuksen veroalesta vain noin kympin, Saarikko jatkoi, ja jatkoi lisää:
– Eduskunnan tietopalvelun mukaan 1 400 euroa tienaava ei hyötyisi miljardin veronkevennyksestä laisinkaan.
Saarikko ja keskusta kannattavat sinänsä tuloveron keventämistä, mutta pitävät sitä tässä taloustilanteessa mahdottomana ja myös epäoikeudenmukaisena.
Kokoomuksen jalka indeksijarrulla
Entä kokoomuksen kuuden miljardin säästölista?
Sen sisällöstä on kiistelty pian pari kuukautta. Kokoomus ei myönnä, että miljardin säästö sosiaali- ja terveyspalveluista olisi leikkaus. Oikein kukaan muu ei usko, että tällainen säästö olisi saavutettavissa vain toimintoja tehostamalla niin kuin puheenjohtaja Petteri Orpo väitti viimeksi viime viikolla kirkon vaalipaneelissa.
Kokoomuksen tehostamisluvut on otettu suoraan alan yksityisten toimijoiden lobbarijärjestöltä.
– Jos tehdään menosopeutusta, se iskee aina vääjäämättä kovemmin yhteiskunnan kaikkein haavoittuvimpiin ihmisiin, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi samassa tilaisuudessa.
Keskustelu kokoomuksen leikkaustavoitteista jatkui viikonloppuna. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoi kokoomuksen kaavaileman indeksijarrun tarkoittavan jopa 10 000 henkilötyövuoden vähentämistä hyvinvointialueilta vaalikauden kuluessa.
Indeksijarru tarkoittaa sitä, että valtaosaa sosiaalietuuksista ja monista muista menoista korotettaisiin vähemmän kuin elinkustannukset nousevat. Kokoomus on kuitenkin sulkenut monia kohteita pois indeksijarrustaan.
– Jäljellä on siis käytännössä enää sosiaaliturva ja hyvinvointialueiden rahoitus, kun kuntien valtionosuudetkin kohdistuvat nykyään suurimmilta osin koulutukseen. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo kuitenkin kiemurtelee ja välttelee kertomasta, ulottaisiko kokoomus indekseistä leikkaamisen sote-palveluihin. Suomalaiset ansaitsevat selvän vastauksen tähän erittäin tärkeään kysymykseen ennen vaaleja, Mäkynen vaati.
Toistaiseksi kokoomukselta ei ole saatu muuta kuin juuri sitä kiemurtelua.
Myös leikkauksia sinänsä kannattavan keskustan johtajat sanoivat viikonloppuna kokoomuksen säästökuurin osuvan ihmisten palveluihin.
Tutkimus ei tue kokoomuksen arvojärjestystä
Kokoomus ei ole vaikeuksissa pelkästään politiikkaan luonnostaan kuuluvan nokittelun takia. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT toi viime viikolla keskusteluun tutkimuksellisen ulottuvuuden. Se ei tietenkään ota kantaa yksittäisten puolueiden tavoitteisiin, mutta vertaillessaan sosiaaliturvan leikkausten ja veronkevennysten vaikutuksia, tarkastelu osuu väistämättä eniten juuri kokoomukseen.
”Sosiaaliturvan leikkaukset ja heikennykset julkisissa palveluissa kohdistuvat voittopuoleisesti pienituloisiin, kun taas veronkiristykset jakaantuvat tasaisemmin tai kohdistuvat enemmän suurituloisiin. Päätöksenteon ja yleisen keskustelun kannalta on hyvä olla tietoisia näistä eroista”, tutkijat tiivistivät havaintonsa.
Lisäksi VATTin verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat vetivät mattoa alta väitteeltä, että tuloveron kiristyksillä on kielteisiä kannustinvaikutuksia työntekoon. Sehän on yksi kokoomuksen perustelu veronkevennyksille.
VM esittelee uudet madonluvut
Vaalikamppailun huipennuksesta on tulossa lyhyt ja kiihkeä. Puoluejohtajien tentit alkavat tänään Ylen Politiikkaradiossa, mutta televisiossa vaaliohjelmat keskittyvät kahdelle viimeiselle viikolle.
Puheenjohtajat kohtaavat toisensa monien muidenkin medioiden ja muiden tahojen järjestämissä keskusteluissa. Turnauskestävyys ratkaisee nyt enemmän kuin monissa aiemmissa vaaleissa, koska erot puolueiden kannatuksessa ovat niin pieniä.
Nyt ilmassa on aitoa kansanvallan juhlaa ja riemua, kun keskustelu lainehtii ilman yhden koon pakkopaitaa ja puolueet joutuvat aidosti perustelemaan vaihtoehtojaan.
Valtiovarainministeriö näyttää menettäneen entisen mahtiasemansa erotuomarina, joka kertoo, mikä on ainoa sallittu totuus.
Mutta onko niin, miltä näyttää? Seuraava koetinkivi on jo tänään, kun VM esittelee puolilta päivin kartoituksensa siitä, miten säästöjä ja veropolitiikkaa tulisi toteuttaa seuraavan hallituksen aikana.
uutiskirje 
