Yleisin huostaanoton syy on vanhempien päihderiippuvuus
Pääkaupunkiseudun huostaanotoista 64 prosentin aiheuttajana on äidin päihteiden käyttö, 67 prosenttia 7–12-vuotiaiden lasten huostaanotosta johtuu vanhempien päihdeongelmista.
– Yleisesti sanotaan, että vanhempien päihteidenkäyttö on suurin yksittäinen huostaanoton syy, toteaa A-klinikkasäätiön projektipäällikkö Minna Ilva.
Päihdehuollon järjestelmä ei kykene vastaamaan kuin osittain syntyneeseen avuntarpeeseen.
Tämän vuoden alussa voimaan astuneen uuden lastensuojelulain tavoitteena on turvata perheen tarvitsemat tukitoimet ja -palvelut. Tärkeänä pidetään myös viranomaisten välisen yhteistyön parantamista, tämä mahdollistaisi entistä varhaisemman ongelmiin puuttumisen.
Vanhemman päihdeongelmat ovat lapsen psyykkisen kasvun ja kehityksen kannalta riski. Huomattavasti fyysistä väkivaltaa useammin lapset kokevat päihdeperheissä henkistä väkivaltaa ja siihen verrattavia tekijöitä. Lapsilla esiintyy erityisesti ahdistusta, masennusta ja turvattomuutta. Myös itsetunnon heikkeneminen ja ihmissuhteiden häiriintyminen ovat yleisiä ongelmia.
Monet jo lapsuudessa syntyneistä haitoista vaikuttavat päihdeperheiden lapsiin vielä aikuisenakin. Etenkin heikko itsetunto ja erilaiset pelkotilat seuraavat päihdekodissa elänyttä, myöskään aggressiivisuus ei ole tavatonta.
Vaikka yhä useampi nuori elää tai on elänyt päihdeperheessä pitää moni ongelmiaan ainutlaatuisina ja siksi häpeällisinä.
Tämä osaltaan heijastuu siinä, että suomalaiset nuoret ovat maailman itsetuhoisimpia. Nuorten vuosittain tekemissä itsemurhissa kuolee enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa.
Perheitä
autetaan
Erilaisia kuntouttavia palveluja päihdeperheille on useita ympäri maata.
Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Perhe elämään -projektin tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytön aiheuttamia haittoja perheissä. Lisäksi hankkeessa yritetään kehittää uusia tukimuotoja ja yhteistyöverkostoja, jotka huomioivat eri perheenjäsenten avun ja tuen tarpeet. Projektin tarkoituksena on yhdistää päihde-, lastensuojelu- ja sosiaalisen nuorisotyön sekä vapaaehtoistyön osaaminen päihdeongelmaisten perheiden tukemiseksi.
Monissa perhekuntoutuslaitoksissa tarjotaan mahdollisuus aluksi asua ja kuntoutua laitoksessa. Jakson jälkeen jatkokuntoutusta jatketaan usein kotikunnan tarjoamien palveluiden tukemana.
Päihderiippuvuudesta toipuessa vanhemmuus on merkittävä voimavara. Lapset saattavat olla ainoa motivoiva tekijä, kun vanhempi hakee apua. Usein kuntoutuksen aikana vanhemmat huomaavat, että heidän oma hyvinvointinsa on edellytys lasten hyvinvoinnille.
Perhekuntoutus on haastavaa työntekijöille. Perheen kanssa työskenneltäessä on pidettävä huoli, että lapsen ääni tulee kuuluviin. Lapset tarvitsevat ennen kaikkea turvallisen ympäristön, jossa he voivat olla lapsia.
Yksi suurimmista ongelmista kuitenkin on, että nykyinen päihdehuollon järjestelmä ei kykene vastaamaan kuin osittain siihen avuntarpeeseen, jota lisääntynyt päihteiden käyttö perheissä aiheuttaa.
Nuorille
vertaistukea
A-klinikkasäätiön Helsingin nuorisoasemalla on keskusteluryhmä päihdeongelmaperheissä kasvaneille nuorille. Ryhmän tavoitteena on tunnistaa ja jakaa niitä tapahtumia, joita perheessä oleva päihdeongelma on tuonut mukanaan. Ryhmässä nuoret oppivat kuuntelemaan itseään ja toisiaan, sekä tunnistamaan omia tarpeitaan.
A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -projektissa on kokeiltu suljettua verkkokeskusteluryhmää 12–18-vuotiaille. Kokeilua on ollut ohjaamassa kaksi ammattilaista. Ensi vuoden alusta säätiö avaa vastaavia ryhmiä Varjomaailma-verkkopalveluun.
Varjomaailma on Lasinen lapsuus -projektin alaprojekti. Varjomaailmassa lapset ja nuoret voivat kertoa tarinoiden tai sarjakuvien avulla elämästään, lisäksi sivustoilla neuvotaan miten ja mistä saa apua, jos vanhempien päihteidenkäyttö aiheuttaa ongelmia.
Lisäksi A-klinikkasäätiöllä on menossa nelivuotinen Lasinen lapsuus -2011 hanke. Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa viestinnän ja koulutuksen avulla olemassa olevien resurssien hyödyntämiseen, jotta päihdeongelmaisten vanhempien lapset saisivat paremmin tarvitsemansa avun.
Projektien ja kuntoutuspalveluiden päämääränä on, että lapsille vanhempien juomisesta aiheutuvat haitat vähenisivät.
Lähteet: A-klinikkasäätiö, Kalliolan setlementti, Stakes
uutiskirje 
