Yhdysvaltain entinen presidentti George W. Bush kertoo muistelmissaan, että hän määräsi puolustusministeriön tutkimaan, mitä tarvitaan sotilaalliseen iskuun Irania vastaan.
Bushin muistelmat julkaistaan tänään tiistaina Yhdysvalloissa, mutta useat amerikkalaiset ja brittiläiset tiedotusvälineet ovat jo viikon ajan julkaisseet niistä ennakko-otteita.
Tammikuusta 2001 tammikuuhun 2009 presidenttinä toiminut Bush sanoo muistelmissaan, että hän halusi ”pysäyttää ydinpommikellon tikityksen Iranissa, edes väliaikaisesti”.
Osa Bushin neuvonantajista oli sitä mieltä, että Iranin ydinlaitosten tuhoaminen auttaisi Iranin oppositiota. Osa taas oli sitä mieltä, että se vain nostattaisi iranilaisten kansallistuntoa Yhdysvaltoja vastaan.
Toinen harkinnassa ollut vaihtoehto olivat Yhdysvaltain ja Iranin suorat kahdenväliset neuvottelut. Tämän vaihtoehdon Bush hylkäsi, koska ”demokratioiden neuvottelut tyrannin kanssa harvoin toimivat hyvin”.
Kolmas, lopulta valittu, vaihtoehto oli yhteistyö Euroopan maiden kanssa linjalla, jossa yhdistyvät pakotteet ja monenkeskiset neuvottelut Iranin kanssa.
Bush sanoi kuitenkin pitäneensä sotilaallisen iskun vaihtoehdon koko ajan pöydällä, mutta ”olisin turvautunut siihen vasta viimeisenä keinona”.
Ilmahyökkäys tai
erikoisjoukot Syyriaan
Bush kirjoittaa muistelmissaan pohtineensa myös Israelin silloisen pääministerin Ehud Olmertin pyyntöä siitä, että Yhdysvallat tekisi hyökkäyksen Syyrian oletettua ydinaselaitosta vastaan.
Bush kertoo koonneensa turvallisuusasiantuntijansa pohtimaan sekä ilmahyökkäyksen että erikoisjoukkojen tekemän iskun mahdollisuuksia.
Jälkimmäinen vaihtoehto hylättiin, koska CIA:n ja sotilasjohdon mielestä olisi liian riskialtis yritys viedä erikoisjoukkojen yksikkö Syyriaan ja saada se sieltä vielä poiskin.
Lopulta Bush hylkäsi myös ajatuksen ilmahyökkäyksestä ja kertoi päätöksestään pettyneelle Olmertille. Israelilaiset toteuttivat lopulta ilmaiskun itse syyskuussa 2007.
Vihjaukset rasismista
koskivat kipeästi
Bush kertoo muistelmissaan, että suunnittelu hyökkäyksestä Irakiin aloitettiin heti syyskuun 2001 terrori-iskuja seuranneina kuukausina. Hänen mukaansa sota ei kuitenkaan ollut väistämätön edes viimeisinä viikkoina ennen keväällä 2003 tapahtunutta hyökkäystä.
Bush sanoo, että hänen 9/11-iskujen jälkeen käymänsä keskustelu Britannian silloisen pääministerin Tony Blairin kanssa ”auttoi sementoimaan läheisimmän ystävyyden, minkä solmin kenenkään ulkomaisen johtajan kanssa.
Jo viime viikolla julkaistiin otteita, joissa kerrottiin, että Bush oli harkinnut heittävänsä varapresidentti Dick Cheneyn yli laidan ennen toiselle kaudelle pyrkimistään. Syynä olivat sitkeät väitteet, joiden mukaan Yhdysvaltoja todellisuudessa johti Cheney eikä Bush.
Bush kertoo halunneensa näyttää, ”kuka on johdossa”. Lopulta hän kuitenkin otti Cheneyn aisapariksi myös toiselle kaudelleen.
Viime viikolla kerrottiin myös, että Bush myönsi hyväksyneensä ns. vesikidutuksen käyttämisen terrorismiepäiltyjä kuulusteltaessa.
Bush kirjoittaa muistelmissaan, että eniten häntä uransa aikana suututtivat syytökset siitä, että hän ei piitannut Katrina-myrskyn uhrien kohtalosta, koska monet heistä olivat mustia.
”Vihjailu, että reagointi Katrinan tuhoihin osoittaisi minun olevan rasisti, oli kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Sanoin silloin Lauralle, että tämä on presidenttikauteni huonoin hetki, ja olen yhä samaa mieltä”, kirjoittaa Bush.
uutiskirje 