Baba Jan on 60-vuotias maanviljelijä, jonka koti ja maatila ovat Badghisin maakunnassa Afganistanin länsiosassa. Hän on tänä vuonna joutunut jättämään kotinsa jo kahdesti. Enää ei syynä ollut sota, vaan pahin kuivuus, mitä hän on koskaan nähnyt.
Kuivuus on vienyt vehnänviljelijöiltä elinkeinon. Baba Janin kotimaakunnassa viljelijöiltä on tuhoutunut koko sato, karja ja vesilähteet. Polttavan kuuma kesä sai monet perheet jättämään kotinsa maaseudulla ja muuttamaan naapurimaakuntiin.
Viime kesät ovat olleet kuumimpia Baba Janin elinaikana. Lämpötila on ilmastonmuutoksen seurauksena noussut jopa 45 asteeseen. Se uuvuttaa ihmisen.
Viljellessämme maata olimme onnellisia. Meillä oli kädet täynnä työtä emmekä juurikaan välittäneet sodasta. Nyt kuivuus ja ilmastonmuutos ovat saaneet aikaan sen, että lapsemme ovat vaarassa kuolla nälkään.
Baba Jan asuu nyt savimajassa Kabulissa kolmen nuorimman lapsensa kanssa. Neljä vanhinta lastaan hän joutui lähettämän Iraniin töihin.
– Lähetin heidät sinne, jotta heillä olisi turvallinen tulevaisuus ja työtä, isä kertoo surullisena.
Baba Jan rakasti elämää viljelijänä ja kaipaa sitä kovasti. Normaalioloissa mikään ei olisi saanut häntä muuttamaan Kabuliin. Hän muistelee aiempaa väliaikaista muuttoaan pois kotiseudulta elämänsä kamalimpana aikana.
– Viljellessämme maata olimme onnellisia. Meillä oli kädet täynnä työtä emmekä juurikaan välittäneet sodasta. Nyt kuivuus ja ilmastonmuutos ovat saaneet aikaan sen, että lapsemme ovat vaarassa kuolla nälkään. Oman perheeni jäsenet elävät nyt erillään toisistaan.
Tilanne kuuluu maailman pahimpiin
Baba Jan toivoo, että Jumala auttaisi häntä palaamaan kotiin tänä vuonna ja jatkamaan viljelyä. Toisaalta hän pelkää kuolevansa pian ja haluaisi siksikin palata kotiseudulleen.
Hänellä on suuri joukko kohtalotovereita, jotka ovat menettäneet tilansa ja karjansa kuivuuden ja äärilämpötilojen takia.
Afganistan on yksi eniten ilmastonmuutoksen seurauksista kärsiviä maita maailmassa. Eri järjestöjen listauksissa se sijoittuu useimmiten kärkipäähän kymmenen pahimman tapauksen joukossa.
Kuivuus on vienyt monelta viljelijältä sadon, karjan ja mahdollisuuden elää tilallaan.
Ilmastonmuutos koettelee maan eri osia eri tavoin. Osa viljelijöistä ei pysty kuivuuden takia huolehtimasta tilastaan ja karjastaan. Juomavedestä on monilla alueilla pulaa. Köyhyydessä eläviä perheitä kuumuus uuvuttaa ja huolestuttaa, eikä heillä ole keinoja viilentää kotejaan.
Osalle afgaaneja ilmastonmuutos näyttäytyy poikkeuksellisen kylminä ja karuina talvina. Perheillä ei ole ollut riittävästi polttoainetta kotien lämmitykseen, ja ihmisiä on kuollut entistä enemmän kylmyyteen. Myös karjaa on kuollut eri puolilla maata kylmänä kautena. Lapset eivät ole voineet käydä koulua eivätkä suorittaa opintojaan.
Niukkaa apua YK:lta
YK pyrkii avustamaan ahdingossa olevia afganistanilaisia. Humanitaarista apua kriisitilanteissa koordinoiva Ocha-järjestö on päättänyt avustaa Afganistania ilmastonmuutoksen aiheuttamissa kriiseissä ja etsiä tilanteeseen kestäviä ratkaisuja. Kansainvälistä apua ei kuitenkaan tule riittävästi.
Kansanedustaja Obaidullah Achakzai johtaa järjestöä, joka kouluttaa ihmisiä kohtaamaan ilmastonmuutoksen seuraukset, kuten lämpenemisen, kuivuuden ja tulvat. Hän muistuttaa, että Afganistan kuuluu maihin, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ihmisten elämässä kaikkein vakavimmin. Suurin osa afgaaneista saa elantonsa maatalouselinkeinoista.
Jos ilmasto ei enää sovi maanviljelyyn ympäri vuoden, maanviljelijät menettävät satojaan ja karjankasvattajat karjaansa. Tilanne on erityisen hankala Faryabin ja Badghisin maakunnissa sekä tietyillä alueilla Heratissa, Balkhissa, Helmandissa, Uruzganissa sekä monissa maan eteläosan maakunnissa.
Kun viljelijät menettävät satonsa toistuvien kuivuuskausien ja tulvien takia, heillä on vain vähän vaihtoehtoja. Monet joutuvat pakenemaan Kabuliin, muihin maakuntiin tai naapurimaihin.
Vähintään 1,5 asteen nousu
Obaidullah Achakzain sanoo, että Afganistanin ilmasto on muuttunut täysin, vaikka luotettavia tilastotietoja siitä ei ole. Aiempien tutkimusten pohjalta voidaan päätellä, että lämpötila on Afganistanissa kohonnut jo keskimäärin 1,5-1,8 astetta.
Pohjaveden korkeus on paikoin laskenut jopa 20 metriä. Vesitilanteestakaan ei ole tarkkoja tilastotietoja, mutta pitkät kuivuuskaudet sekä vähentyneet sade- ja lumimäärät ovat laskeneet pohjaveden korkeutta rankasti.
Vesipula on myös YK:n raporttien mukaan edessä Afganistanissa. Esimerkiksi pääkaupungissa Kabulissa pohjaveden pinta on ennätyksellisen alhaalla. Vesitilanne haittaa niin maanviljelystä kuin karjan kasvatustakin. Puhtaan juomaveden puute koettelee ihmisiä.
Kun lämpötila nousee ja vesitilanne heikkenee, ihmiset kärsivät entistä enemmän erilaisista taudeista, ja kuolleisuus nousee maan köyhillä alueilla. Myös kodittomuus lisääntyy.
– Olisi tärkeää, että avustusjärjestöt voisivat auttaa kansalaisiamme, Achakzai sanoo.
Kuivuuskausina tilat kärsivät myös erilaisista tuhohyönteisistä. Useissa maakunnissa kulkusirkat ovat tuhonneet viljelijöiden sadot. Tuhannet pistaasipähkinä- ja mantelipuut ovat vaurioituneet rankkasateissa ja kuumuudessa, ja samalla ihmiset ovat menettäneet elantonsa.
Paluuta ei ole
Afgaanien kokemukset ovat karuja. Badghisin maakunnassa asuva Saber on joutunut muuttamaan perheineen Kabuliin äärihelteen takia. Hän arvioi, ettei voi kuumuuden takia enää palata kotiseudulleen. Hän ei enää pysty työskentelemään tilallaan, kun lämpötila nousee kesäisin yli 45 asteen.
Helmandin provinssissa asuva Mirkhan-niminen viljelijä arvioi hänkin, että hyvät viljelyolot eivät enää palaa. Sää on muuttunut kuumaksi ja paikoin liian kuivaksi.
Aurinkoenergia voisi olla Afganistanille uusi mahdollisuus, koska valtio sijaitsee sisämaassa ja suuren osan vuotta siellä on aurinkoista. Sähköä voitaisiin tuottaa myös vesivoimalla niillä alueilla, missä vettä on käytettävissä.
Afganistanin kaltaisia köyhiä maita koetteleva ilmastonmuutos pitäisi nähdä ympäristökysymyksenä eikä poliittisena Achakzai sanoo. Hänen mukaansa YK:n antama rahallinen tuki ei riitä kuivuuskriisin keskellä eläville ihmisille.
Apua tarvitaan myös niille, joilla ei ole riittävästi juomavettä. Heidän pitäisi pystyä kaivamaan itselleen kaivoja asuinalueillaan.
Ympäristöasiat ovat tiedettä, eivät politiikkaa. Siksi maailman pitäisi tehdä yhteistyötä Afganistanin kanssa, on Achakzain viesti.
Artikkelin on tuottanut Learning Together -verkosto. Verkoston suomalaiset naistoimittajat ovat kouluttaneet afgaaninaistoimittajia vapaaehtoistyönä vuodesta 2009. Blogien kirjoittajat ovat Afganistanissa asuvia, Suomen tuella koulutettuja naistoimittajia, joiden henkilöllisyys salataan turvallisuussyistä. Artikkeli on editoitu aiemmin Suomen Kuvalehden verkkosivuilla julkaistusta Afgaaninaisen katse -palstan kirjoituksesta. Tämä blogi on tuotettu Suomen tiedetoimittajain liiton Media fellows -apurahalla.
lehti 