Painetun kirjan arvonlisävero on 9 prosenttia, sähköisen kirjan 23 prosenttia. Painetun lehden tilausmaksussa ei ole arvonlisäveroa lainkaan, mutta sähköisen lehden tilausmaksusta sitä peritään 23 prosenttia.
Mistähän syystä verottaja on päätynyt tällaiseen menettelyyn, johtaja Sakari Laiho Suomen Kustannusyhdistyksestä?
– Vuonna 1994 kulttuurisin syin annettiin kirjalle alhainen verokanta. Katsottiin Suomelle tärkeäksi, että ihmiset lukevat. EU:n sääntöjen mukaan tietyillä aloilla voidaan kansallisesti säätää alempi verokanta, ja kirjat kuuluvat näihin aloihin.
– Perinteisen kirjan rinnalle on tullut sähköinen kirja. EU:n määritelmä kirjasta ei kuitenkaan sisällä uusia muotoja. Määritelmää korjattiin hiljattain niin, että myös sähköinen kirja voi nauttia tätä alempaa verokantaa, mutta vain jos se välitetään fyysisen kappaleen muodossa. Tämä säädös on jo valmiiksi vanhentunut. Äänikirjoja ja sähkökirjoja voidaan levittää myös lankoja pitkin. EU:ssa sähköisten kirjojen alempi verokanta on nyt saamassa kannatusta.
Pitäisikö verokantojen olla yhteneväiset?
– Kyllä pitäisi. Jos ajattelemme, että ihmisten pitäisi lukea ja että se on kulttuuripoliittisesti ja taloudellisestikin järkevää, osaaminenhan on meidän harvoja luonnonvarojamme, niin sisältö ratkaisee, ei väline. Perustelu on välineestä riippumatta sama. Huolestuttavia ovat verouudistusta miettivän työryhmän kaavailut nostaa kaikkia arvonlisäverokantoja, myös kirjojen. Silloin mentäisiin eri suuntaan muun Euroopan kanssa, ja se tekisi meistä lukemisen kehitysmaan.
Tukeeko nykyinen verotus enemmän kirjan sisältöä kuin sen painamista?
– Kyllä, verotus on säädetty sisällön tueksi, vaikka on painaminenkin saanut hyötyä, jos kirjaa on saatu hyvin kaupaksi. Painoalalla kirjat eivät kuitenkaan ole kaikkein suurilevikkisimpiä tuotteita. Verotuksen hyödyt painottuvat sisällön puolelle.
Hidastaako nykyinen verokohtelu sähköisen kirjan yleistymistä?
– Ilman muuta, ihmiset toivovat sähköisen kirjan hintaa pienemmäksi, mutta ei se ole kustantajalle halvempi tuottaa kuin perinteinen kirja. Valtiovalta veroratkaisuineen on suuri este sähkökirjan yleistymiselle. Vero vaikuttaa merkittävästi hinnoitteluun.
Pärjäisikö perinteinen kirja, jos sen ja sähköisen kirjan verokannat olisivat samat?
– Pärjäisi hyvinkin. Sähköinen versio on vain uusi käyttöliittymä tekstiin. Paperikirjalla on omat etunsa sähköiseen nähden, mutta myös päinvastoin. Kymmenen vuoden kuluessa sähköisellä kirjalla voi olla 10–15 prosentin osuus myynnistä. Ennustaminen on vaikeaa, mutta kyllä paperisen kirjan tulevaisuus näyttää vahvalta. Kirja-alalla me tietysti toivomme, että sähköisten kirjojen lukeminen tulisi perinteisen lukemisen lisäksi, piristysruiskeeksi ylipäätään lukemiselle.
uutiskirje 