Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton teettämässä mielipidekyselyssä on selvitetty opetus-, tutkimus- ja kirjastohenkilöstön kokemuksia tämän vuoden alussa voimaan astuneen uuden yliopistolain vaikutuksista. Laajaan aineistoon perustuvan mittauksen tulokset eivät jätä paljoa tulkinnanvaraa: henkilöstön yleinen näkemys yliopistot valtiosta irrottaneen uudistuksen vaikutuksista on erittäin kriittinen.
Vain noin 11 prosenttia vastaajista koki, että yliopistouudistus on onnistunut erittäin tai melko hyvin. Sen sijaan lähes 55 prosentin mielestä se on onnistunut erittäin tai melko huonosti. 34 prosenttia koki, ettei uudistuminen ollut hyvää eikä huonoa.
Eniten tietävät kriittisimpiä
Vain noin 11 prosenttia koki, että yliopistouudistus on onnistunut hyvin.
Kyselyssä selvitettiin myös, miten hyvin yliopistolaiset tuntevat uudistuksen sisältöä. Ne, jotka kokivat tuntevansa sitä hyvin, katsoivat sen onnistuneen erityisen heikosti. Kielteiset arviot eivät siis selity sillä, että uudistusta tunnettaisiin huonosti, vaan päinvastoin:
– Tieto luo tuskaa, tiivisti Professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen.
Erityisen kielteisiä arviot olivat Itä-Suomen yliopistossa ja liikunta- ja kasvatustieteellisillä sekä humanistisilla aloilla. Myös yliopistosektorilla yli 20 vuotta työskennelleet tuomitsivat uudistuksen muita voimakkaammin.
Yliopistoista vain Svenska handelhögskolanissa myönteisiä arvioita oli enemmän kuin kielteisiä. Myönteiseen päähän lukeutuu myös Aalto-yliopiston väki, mutta sielläkin uudistuksen huonoksi kokevia oli selvästi hyväksi kokevia enemmän.
Aika menee byrokratiaan
Arvioitaessa yliopistouudistuksen vaikutuksia vastaajat olivat eniten samaa mieltä väittämästä: ”Akateeminen vapaus on vähentynyt”. Sen sijaan vain harva näki byrokratian vähentyneen, vaikka tämä oli yksi uudistuksen perusteluista. Peräti 68 prosenttia oli byrokratian vähenemisestä ”täysin eri mieltä”.
– Henkilöstö kokee, että aika tehdä opetusta ja tutkimusta on vähentynyt byrokratian vuoksi. Tästä johtuu tuntemus akateemisen vapauden vähenemisestä, vetää tuloksia yhteen Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm.
– Ihmiset kokevat, etteivät pysty tekemään sitä työtä, mitä ovat yliopistolle tulleet tekemään, vaan aika menee lipun ja lapun täyttämiseen. Kaikki tutkimukseen liittyvä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin, säestää Professoriliiton Risto Laitinen.
Jos nykyinen kehitys jatkuu, parhaat voimat eivät jää yliopistoihin vaan siirtyvät muualle, pahimmassa tapauksessa ulkomaille, Laitinen ennustaa.
Työtyytyväisyys alle 50 prosenttia
Harvat yhtyivät myöskään väitteisiin, että johtamiskäytänteet olisivat kohentuneet, työilmapiiri ja työtyytyväisyys parantuneet tai että määrärahoja tai henkilöstöä olisi nyt enemmän.
Rönnholmin ja Laitisen mukaan työntekijöiden mahdollisuudet päättää oman työnsä sisällöstä ovat vähentyneet lisääntyneen hierarkian myötä, ja johdon koetaan eristäytyneen.
Kaikesta huolimatta vajaat 45 prosenttia vastaajista oli yhä erittäin tai melko tyytyväisiä yliopistoon työpaikkana. Tyytymättömiä oli noin 37 prosenttia. Tutkimuskonsultti Jani Listenmaa kyselyn toteuttaneesta Innolink Research Oy:stä huomauttaa kuitenkin, että eri alojen työtyytyväisyyskyselyissä keskimäärin jopa 88 prosenttia ilmoittaa olevansa tyytyväisiä työpaikkaansa. Siihen nähden yliopistojen lukema on hyvin alhainen.
Lukuja ei tosin voi suoraan verrata, koska tyytyväisyyttä oli nyt kysytty nimenomaan yliopistouudistuksen yhteydessä.
Hallinto korostunut tieteen sijasta
Risto Laitinen muistuttaa, että uuden yliopistolain lisäksi yliopistoilla on toteutettu viime aikoina monia muitakin uudistuksia, kuten Bolognan prosessi, uusi palkkausjärjestelmä ja rakenteelliset kehittämistoimet. Laitinen arvioi kaikkien näiden näkyvän kyselyn tuloksissa. Perusongelmana kaikissa uudistuksissa on Laitisen ja Rönnholmin mukaan ollut keskittyminen hallintoon sisältöjen sijasta.
– Paukkuja ei ole riittänyt varsinaiseen asiaan eli opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen, sanoo Rönnholm.
Vaikka entisiin malleihin ei sellaisenaan voida palata, humboldtilaisesta sivistysyliopistosta ei pidä luopua, painotti Laitinen.
– Jos ei kehitetä perustutkimusta, ei ole pitkään innovaatioitakaan.
Erityisesti humanistiset alat, joiden tulokset eivät ole suoraan tuotteistettavissa, ovat viime aikoina kärsineet resurssien niukkuudesta. Toisaalta yksityisen rahoituksen kasvusta huolimatta kyselyn vastaajat eivät yleisestikään ottaen kokeneet, että heidän yksikössään olisi nyt ainakaan enemmän määrärahoja kuin ennen.
Palkankorotukset myöhässä
Yksi konkreettinen harmin aihe yliopistoilla on uusien tietojärjestelmien toimimattomuus.
– Tietojen syöttäminen ohjelmiin on aikaavievää, ja tulokset ovat epäluotettavia. Vieläkin on yksiköitä, jotka eivät tiedä, onko heillä enemmän varoja vai velkaa, Laitinen sanoo.
Tietojärjestelmiä syytetään siitäkin, ettei sovittuja palkankorotuksia ole pystytty maksamaan.
Yliopistouudistusta koskeva selvitys toteutettiin internetkyselynä loka-marraskuussa 2010. Vastaajia oli 2 386. Kokonaisvirhemarginaali on 1,9 prosenttia suuntaansa.
lehti 