Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Minja Koskela on huolissaan lähiöohjelman kohtalosta.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama porvarihallitus on päättänyt lopettaa vuodesta 2008 toimineen lähiöohjelman, joka on ollut tärkeä työkalu lähiöiden asuinolojen kehittämisessä ja eriarvoisuuskehityksen katkaisemisessa.
– Hallitusohjelmassa puhutaan huolestuneeseen sävyyn alueiden eriytymisestä, pahoinvoinnin lisääntymisestä ja nuorten syrjäytymisestä. Tämä on silkkaa hurskastelua, sillä hallituksen politiikka lisää näitä kaikkia, Koskela sanoo.
Huono-osaisuuden kasautumista tietyille alueille pitäisi nimenomaan välttää.
– Lähiöohjelman lakkauttaminen on tästä yksi konkreettinen esimerkki.
Koskela painottaa sitä, että asuinalueiden eriytymisessä on kysymys huono-osaisuuden kasautumisesta.
– Tästä seuraa eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, ja myös yhteiskunnallisten todellisuuksien eriytymistä. Tämä on haitallista ja epäreilua niille, jotka tulevat leikkaavan politiikan vuoksi esimerkiksi asuinpaikkansa myötä syrjäytetyiksi.
Koskela jätti perjantaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen asiasta.
Konkreettisia tuloksia
Hallitusohjelmassa puhutaan myös jengiytymisestä ja selitetään ilmiötä muun muassa nuorten kasvaneella pahoinvoinnilla ja syrjäytymisriskillä.
Koskelan arvion mukaan hallitus ei joko tunnista tai ole kiinnostunut oman politiikkansa vaikutuksista nuorten hyvinvointiin.
– Lähiöohjelmalla on hyvin konkreettisesti hillitty asuinalueiden jakautumista tulojen ja työllisyyden mukaan. On esimerkiksi kunnostettu puistoja, panostettu kulttuuriin ja lisätty liikuntamahdollisuuksia, hän sanoo.
– Kaikella tällä on valtava vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Kun huono-osaisuuden kasautumista tietyille alueille pitäisi nimenomaan välttää, niin miksi hallitus vie pois tältä työltä keskeisen instrumentin?, Koskela ihmettelee.
Vuosina 2020–2022 lähiöohjelman avulla toteutettiin 24 hankekokonaisuutta 13 kaupungissa. Lisäksi toteutettiin 18 tutkimushanketta 11 yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa.
MAL ei riitä
Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.), joka vastaa asunto- ja asumisasioista, on todennut lähiöihin panostettavan jatkossa MAL-sopimusten kautta. MAL-sopimukset ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.
Koskelan mukaan tämä ei ole riittävää.
– MAL-sopimusten ulkopuolelle jää pienempiä kaupunkeja, jotka hyötyisivät lähiöihin panostamisesta, hän toteaa.
– Yksi lähiöohjelman valttikortti on ollut tutkimuksellisen otteen yhdistäminen konkreettisiin toimiin, jolloin on saatu paitsi parempia asuinympäristöjä, myös tutkimuksellista ja taloudellista vaikuttavuutta.
Koskelan mukaan nykytilanteessa jää epäselväksi, miten hallitus aikoo varmistaa lähiöiden kehittämisessä käytännön ja tutkimuksen yhdistämisen tavalla, jotka johtavat tutkitusti viisaisiin lopputuloksiin.
uutiskirje 