Pelkona laman syveneminen, jos kunnille ei heru valtion rahaa
Vasemmistoliiton puoluehallitus kehottaa puolueen kunnallisia luottamushenkilöitä töihin irtisanomisten ja lomautusten torjumiseksi kunnissa.
Vientiteollisuudesta ikäviä uutisia on ladellut työtekijöille. Nyt Vasemmistoliitto pelkää, että samoin käy kunnissa.
– Näkyvissä on riski siitä, että kunnatkin lähtevät tekemään rajuja henkilöstöpäätöksiä, puoluejohtaja Martti Korhonen ennustaa.
Hän arvioi, että tulossa on lomautuksia.
– Tilanne kärjistyy lisäksi siksi, että määräaikaisia työsuhteita ei uusita, sijaisia ei palkata ja investoinnit pannaan jäihin. Niinpä ollaan noidankehässä, joka syventää lamaa
Vasemmistoliiton puoluehallitus kehottaa kuntapäättäjiään yhteistyöhön muiden poliittisten ryhmien kanssa. Sen arvion mukaan henkilöstömenojen säästöt eivät vähentäisi kuntien kustannuksia, vaan johtaisivat siihen, että kunnat joutuisivat ostamaan samat palvelut yksityisiltä.
– Pitää hakea sellaisia ratkaisuja, joilla emme itse kaiva kuoppaa itsellemme, Korhonen sanoo.
Valtiolta rahaa
kuntiin
Vasemmistoliiton puoluehallitus arvioi kokouksessaan Helsingissä keskiviikkona, että kunnat tarvitsevat valtiolta vähintään miljardin lisäpanostuksen talousvajeiden kattamiseksi ja kuntapalveluiden turvaamiseksi.
– Muuten henkilöstömenoja kuihduttavan linjan jatkuessa terveys-, koulutus- ja muiden hyvinvointipalveluiden taso laskee ja niistä joudutaan perimään entistä korkeampia maksuja, Korhonen sanoo.
– Kunnissa joudutaan tekemään ymmärrettävistäkin syistä päätöksiä vain oman kunnan taloutta ajatellen, mutta se tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Siksi valtion pitäisikin panna kuntiin lisää panoksia.
Korhonen korostaa, että vastuu kuuluu valtiolle.
– Sen talous on kuitenkin Euroopan huippua. Sillä on varaa verrattuna kuntiin, jotka velkaantuvat entisestään ja joutuvat nostamaan niin veroprosentteja kuin palvelumaksuja.
Puhdasta
matematiikkaa
Korhosen mukaan tilanne on jo vaikea kaikkialla maassa, koska velat ylittävät maksukyvyn ja palvelumaksut ja verot ovat jo huipussaan. Esimerkiksi Helsingissä menojen odotetaan ylittävän tulot 1,3 miljardilla vuosina 2009–2011.
– Se on hurja rahamäärä. Vasemmistoliiton aiemmin esittämä miljardiluokan elvytystarve onkin puhdasta matematiikkaa. Tulojen ja menojen erotus on kaksi miljardia, jos kustannustason nousu jatkuu nykyisellään.
Korhonen toteaa, että kuntarahoituksen korjaamiseen täytyy käyttää useita keinoja: suoraa valtionosuuksien lisäämistä, yhteisöverojako-osuuden nostoa, Kuntaliiton esittämää jäte- ja polttoaineverojen tuottojen maksamisesta kunnille, varallisuusveron palauttamista.
– Muuten valtio pakottaa kunnat kiihdyttämään lamaa nostamalla veroja, vaikka valtio itse kehuskelee tekevänsä päin vastoin, elvyttämään laskemalla veroja.
lehti 