Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä arvioi, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus oli mukana kaatamassa yritysvastuudirektiiviä tänään keskiviikkona EU-jäsenmaiden kokouksessa. Kivelän historialliseksi kuvaamalla direktiivillä olisi velvoitettu suuryrityksiä selvittämään toimitusketjujensa ihmisoikeus- ja ympäristöriskit ja puuttumaan niihin.
Kivelä pitää Suomen hallituksen temppua raukkamaisena, vastuuttomana ja lyhytnäköisenä.
– Jo valmiiksi vastuullisesti toimiva liike-elämä, järjestöt ja alan oikeustieteilijät kannattavat direktiiviä. Orpon hallitus toimii ihmisoikeuksia ja yritysten ilmastotyötä vastaan. On arvioitu, että tämä olisi hallituksen suurin ilmastoteko, ja nimenomaan negatiivinen sellainen, Kivelä sanoo.
”Tämä on valtava takaisku vastuulliselle yritystoiminnalle.”
”Valtava takaisku”
Kiistelty yritysvastuudirektiivi kaatui keskiviikkona. EU-maiden kokouksessa selvisi ettei jäsenmaista löydy riittävää kannatusta direktiiville.
Suomen kannasta on kuultu ristiriitaista tietoa. Helsingin Sanomien mukaan Suomi oli valmis hyväksymään pöydällä olleen esityksen. Finnwatch taas kertoi tiedotteessaan, että kokouksesta saatujen tietojen mukaan myöskään Suomi ei ollut valmis hyväksymään direktiiviä.
Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva yhdistys.
– Tämä on valtava takaisku vastuulliselle yritystoiminnalle ja häpeällistä Suomelle sekä erityisesti isoille jäsenmaille Saksalle ja Italialle, jotka omilla poliittisilla iltalypsyillään osallistuvat direktiivin viivyttämiseen, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoi tiedotteessa.
– Vaikka elinkeinoelämä ja kansalaisyhteiskunta tukivat laajasti direktiiviä, nämä maat päättivät asettautua historian väärälle puolelle ja vaarantaa vuosia direktiivin puolesta tehdyn työn.
Ryhmäkanne hiertää
Suomessa hallitus on ollut kriittinen erityisesti sen osalta, että direktiivi laajentaisi ryhmäkanneoikeuden myös kuluttajaoikeuden ulkopuolelle, jolloin esimerkiksi ammattiliito ja ympäristöjärjestöt voisivat nostaa kanteita yksittäisten ihmisten puolesta.
– Eduskunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan direktiivin täytäntöönpano ei edellyttäisi hallituksen esittämiä periaatteellisia uudistuksia ryhmäkanneoikeuteen tai muuttaisi merkittävästi vallitsevaa oikeustilaa, vaan se voitaisiin toteuttaa nykyisin olemassa olevia mahdollisuuksia maltillisesti laajentaen, Mai Kivelä toteaa.
– Ihmisoikeusloukkausten uhrien oikeussuojan ja siten direktiivin tavoitteiden toteutumisen kannalta järjestöjen mahdollisuus ajaa heidän asiaansa on keskeisen tärkeä.
Yritykset kannattavat
Kivelä muistuttaa siitä, että valtaosa eduskunnan kuulemista asiantuntijoista on kannattanut direktiivin hyväksymistä. Heidän joukossaan ovat muun muassa Suomen suurimpia vientiyrityksiä ja yhteensä yli 1 800 yhtiötä edustava Teknologiateollisuus sekä yli 400 erikokoista yritystä ja organisaatiota kattava FiBS-vastuullisuusverkosto, johon kuuluvat myös Suomen kymmenen suurinta yhtiötä.
Suomi on vuosia ajanut yritysvastuudirektiivin säätämistä EU-tasolla. Kivelän mielestä Orpon hallituksen vastustuksesta tekee vielä absurdimpaa se, että hallituksen oman perustelumuistion mukaan nyt käsitelty kompromissi huomioi Suomen keskeiset neuvottelutavoitteet ja muodostaa yhdessä vuodenvaihteessa voimaan tulleen yritysten kestävyysraportointia koskevan velvoitteen kanssa “loogisen vastuullista liiketoimintaa koskevan sääntelykokonaisuuden”.
Finnwatch ja joukko muita kansalaisjärjestöjä eri puolilta EU:ta vaativat yhä EU:n puheenjohtajamaa Belgiaa viemään direktiivin ripeästi takaisin jäsenmaiden välisiin neuvotteluihin. Belgia ilmoittikin yrittävänsä vielä pelastaa direktiivin.
lehti 