Tyynenmeren 22 saarivaltion pahimmat uhat melkein järjestään liittyvät ilmastoon. Valtioiden päätöksentekijät kaikilla tasoilla painiskelevat tiedon puutteen kanssa: heillä ei ole luotettavaa, yksityiskohtaista tietoa ilmaston ääri-ilmiöiden vaikutuksista ja saarilla tapahtuvista muutoksista.
Tyynenmeren alueen tiedeyhteistyöjärjestö SPC aikoo uudella projektillaan Digital Earth Pacific (DEP) muuttaa tilanteen. Projektin puitteissa kerätään ja jaetaan satelliittien avulla saatua tietoa, joka näyttää, miten luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutos vaikuttavat alueen rantaviivoihin, metsäpeitteisiin, asutuskeskuksiin ja ruuan tuotantoon.
– Näin tapahtuu ensimmäistä kertaa Tyynenmeren alueella. Se on uskomattoman arvokasta alueelle, joka on valtava mutta jota hallinnoi vain pieni joukko venymiskykynsä rajoilla toimivia ihmisiä, SPC:n pääjohtaja tohtori Stuart Minchin sanoo.
– Digital Earth Pacific tarjoaa vapautuksen etäisyyksien tyranniasta, jonka alla Tyynenmeren ihmiset elävät.
Parempia ratkaisuja
Tyynenmeren alueella elää noin 12,7 miljoonaa ihmistä ja luonnonkatastrofit aiheuttavat saarivaltioille vuosittain miljardin euron talousmenetykset.
Viime vuoden lokakuussa käynnistyneen DEP:n avulla aiotaan taittaa menetysten kasvutrendi. Projekti tarjoaa ajantasaista tietoa kaikille saarten asukkaille, niin päättäjille ja poliittisten linjausten tekijöille kuin tavallisille kansalaisillekin. Tieto helpottaa entistä parempien ratkaisujen tekemistä mitä moninaisimmissa asioissa ilmastonmuutosta sietävän infrastruktuurin rakentamisesta otollisimpiin kylvöaikoihin.
Projekti ammentaa Microsoftin Planetary Computer -hankkeen sisältämästä tieteellisestä tiedosta, jonka on tarkoitus auttaa kestävään kehitykseen tähtäävää päätöksentekoa.
– Tämä on kuitenkin vasta alkua. Meillä kehitellään lisäpalveluna muun muassa säännöllisesti päivitettävää monitorointityökalua, Minchin kertoo. Kehitys tapahtuu läheisessä yhteistyössä saarivaltioiden kanssa.
Ei varaa toistuviin ilmastokatastrofeihin
Kaikki Tyynenmeren saarivaltiot ovat kärsineet tuhoisista sykloneista, maan rapautumisesta meren jyrsiessä rantoja, kuivuudesta ja suolaveden tunkeutumisesta kaivoihin ja pelloille. Tulevaisuudessa entistä tuhoisammat syklonit ja merenpinnan nousu vahingoittavat entistä rajummin peruspalveluita, lisäävät ihmisten lämpöstressiä ja denguekuumeen kaltaisia tauteja.
Viime vuosina varsinkin syklonit ovat raskauttaneet alueen taloutta. Vuonna 2015 sykloni Pam tuli maksamaan Vanuatulle 449,4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, seuraavana vuonna sykloni Winston teki Fijillä vahinkoa 600 miljoonan dollarin edestä.
Valtioilla ei ole varaa ilmastokatastrofien alati paisuviin taloudellisiin seurauksiin. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Tyynenmeren alueen valtioiden hidas bruttokansantuotteen kasvu, riippuvuus lahjoituksista ja lainoista sekä katastrofeja kestävän infrastruktuurin alikehitys tekevät luonnononnettomuuksista pahempia kuin vertailukelpoisissa matalan tulotason maissa.
Nyt käyttöön tuleva digitaalinen työkalu takaa, että saarivaltioiden asukkaat pystyvät toimimaan tehokkaasti, ennen kuin seuraava onnettomuus iskee, ja rakentamaan tulevien vuosikymmenten äärisäitä kestävää elämänmuotoa.
Lahjoittajia tarvitaan
Projektin ensimmäinen vaihe tulee toiminnalliseksi tämän vuoden aikana.
– Käyttäjät voivat tunnistaa rantaviivojensa muutokset aikojen saatossa ja nähdä, mitkä saarien alueet ovat usein tulvien vallassa tai kärsineet kuivuudesta. He voivat nähdä, miten heidän mangrovemetsänsä toipuvat rajun trooppisen syklonin jälkeen, ja tarkkailla istutusten edistymistä vuosien mittaan, Tyynenmeren yhteisön geotieteiden osaston geoinformatiikan tiiminvetäjä Sachindra Singh sanoo.
Tyynenmeren yhteisössä uskotaan, että DEP:n kautta saatava tieto auttaa myös talouskasvua. Sen avulla paikalliset yritykset voivat suunnitella investointejaan entistä paremmin.
Hanke on kuitenkin mittavuudessaan kallis, eikä Tyynenmeren yhteisöllä toistaiseksi ole varaa pitää sitä yllä kuin pari vuotta. Siksi yhteisö parhaillaan etsii lahjoittajia ja yhteistyökumppaneita.
lehti 