Hallitus väittää sopeuttavansa julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla vuodessa. Luku perustuu kuitenkin valikoiviin laskelmiin, ja laskentatavasta riippuen todellinen sopeutus on enintään puolet siitä. Näin arvioidaan Kalevi Sorsa -säätiön tuoreessa blogissa.
– Velka-asteen ennustetaankin kasvavan edelleen. Lisäverot auttaisivat suunnan kääntämisessä, mutta ennen kaikkea siihen tarvitaan talouden uudistamista ja kestävää kasvua, toteaa säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér blogissa.
Tärkeä mielikuva
”Julkisen talouden vahvistaminen on vaikeaa ilman verojen korottamista.”
Finér arvioi pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtamalle oikeistohallitukselle olleen tärkeää pitää yllä kuvaa siitä, että se huolehtii julkisesta taloudesta. Sillä se on perustellut erityisesti pienituloisia ja julkisia palveluja koskeneita leikkauksiaan.
Hän toteaa tässä yhteydessä toistellun yhtä lukua, yhdeksää miljardia euroa.
– Puheet yhdeksän miljardin euron sopeutuksesta ovat kuitenkin silmänlumetta. Se käy ilmi esimerkiksi hallituksen tuoreesta julkisen talouden suunnitelmasta.
Orpon ja Purran viittaamasta yhdeksästä miljardista seitsemän miljardia euroa on varsinaista suoraa sopeutusta, ja kaksi miljardia perustuu oletettuun työllisyyden nousun vaikutukseen.
– Esimerkiksi Talouspolitiikan arviointineuvosto korosti, että nämä vaikutukset ovat hyvin epävarmoja, Finér muistuttaa.
Eivätkä ne ole ainoita epävarmoja vaikutuksia.
– Sopeutuksesta noin miljardi euroa perustuu hyvinvointialueiden sekä kuntien mahdollisiin päätöksiin, eikä hallituksen omiin toimiin. Tältä osin kyse on enemmän teoreettisesta potentiaalista kuin sopeutuksesta, johon hallitus voisi itse vaikuttaa. Siksi tätä miljardin euroa erää ei ole huomioitu sopeutuksena edes hallituksen omassa julkisen talouden suunnitelmassa, hän arvioi.
– Noin kolme miljardia euroa hallituksen yhdeksän miljardin sopeutuksesta on siis lähinnä toiveiden varassa.
Valikoivaa huomioimista
Finérin mielestä isompi ongelma koskee kuitenkin sitä, että yhdeksän miljardin lukuun on päädytty huomioimalla hallituksen talouspoliittiset päätökset vain valikoiden.
– Hallitus jättää siis huomioimatta toimia, jotka heikentävät julkista taloutta, hän sanoo.
– Noin kolme miljardia euroa hallituksen yhdeksän miljardin sopeutuksesta on lähinnä toiveiden varassa.
Hän toteaa myös Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n huomauttaneen samasta asiasta. Se arvioi riskinä olevan, että kuuden miljardin euron toimenpidekokonaisuuden ulkopuoliset toimet olennaisesti pienentävät hallituksen koko finanssipolitiikan vahvistavaa vaikutusta julkiseen talouteen.
VTV laskikin jo joulukuussa, että hallitusohjelman todellinen sopeutus oli 1,3 miljardia euroa kuuden miljardin euron sijaan. Ero johtui olennaisesti siitä, ettei sopeutuksessa oltu huomioitu edellä mainittuja kolmea miljardia euroa, sillä niiden toteutuminen on epävarmaa.
Lisäksi sopeutusarviota pienensivät esimerkiksi veronluonteisten sosiaalivakuutusmaksujen alennukset (1,2 miljardia euroa) ja tämän vuoden kehysriihen uudet päätökset, joiden perusteella sopeutus on 4,4 miljardia euroa eli vain noin puolet yhdeksästä miljardista.
– Julkisen talouden suunnitelmassa ei siis ole huomioitu hallituksen sopeutusta kokonaan. Siinä ei kuitenkaan ole huomioitu myöskään hallituksen päättämiä lisämenoja kokonaisuudessaan, vaikka niiden toteutuminen on verrattain varmaa, Finér sanoo.
40 miljardia uutta velkaa
Myös sopeutus laahaa paljon alle arvioiden.
– Vielä viime syksynä hallituksen tosiasiallinen sopeutus näytti jäävän nettona lähemmäs nollaa kuin kuutta miljardia, Finér kirjoittaa.
– Tämä kertoo siitä, että julkisen talouden vahvistaminen on vaikeaa ilman verojen korottamista. Jo nyt leikkausten vaikutukset ovat monille pienituloisille kohtuuttomat ja palvelujen saanti heikkenee. Samalla lisämenotarpeet ovat suuret, kun turvallisuustilanne on heikentynyt, väestö ikääntyy ja päästöjen vähentäminen vaatii investointeja.
Verojen korottamisesta päätettiinkin vasta tämän kevään kehysriihessä. Hallitus päätti korottaa myös veroja – tosin lähinnä arvonlisäveroa, ja varakkaimmat pääomatulojen saajat säästyvät edelleen sopeutukselta, vaikka kuin keskituloisella palkansaajalla.
– Julkinen talous kuitenkin vahvistuu kiistatta, vaikka lopputulos onkin jäämässä murto-osaan yhdeksästä miljardista. Nyt velkaantumisen ennustetaan pienenevän hallituskaudella yhteensä kuudella miljardilla – siis vuositasolla keskimäärin 1,5 miljardilla – verrattuna viime syksyn julkisen talouden suunnitelmaan. Silti valtio ottaisi lisää velkaa vuosina 2024–2027 noin 40 miljardia euroa, hän laskee ja muistuttaa velka-asteen kasvavan pitkälle 2030-luvulle valtiovarainministeriön talousennusteenkin mukaan.
– Kokoomus ja perussuomalaiset ovat siis pettämässä lupauksensa talouskurista, vaikka ne nostavat veroja tuntuvasti vaaliohjelmistaan poiketen, ja vaikka pienituloisten etuuksista leikataan Riikka Purran lupauksen vastaisesti.
Tekstiä on muokattu 30.5.2024 klo 16.06: Sitaateista oli pudonnut pois sanoja teknisistä syistä. Sitaatit on korjattu blogitekstin mukaisiksi.
uutiskirje 