Kuusikymppinen Jishuram Das on pyytänyt kalaa Karnaphulijoesta lapsuudestaan lähtien. Nykyään hän kuitenkin usein vain istuskelee joutilaana vaivautumatta kalalle, sillä Bangladeshin Chattogramissa sijaitsevan joen kalansaaliit ovat jyrkästi pienentyneet.
– Ennen Karnaphulissa oli yllin kyllin kalaa. Olemme pyytäneet sieltä kalaa sukupolvesta toiseen. Nyt jokivesi on alkanut suolaantua ja se on ajanut makean veden kalat muualle. Elämämme on muuttunut vaikeammaksi, Jishuram sanoo.
Vielä kymmenisen vuotta sitten kalastajat nostivat joesta niin paljon kalaa, että tekivät mukavasti rahaa myymällä saaliin. Jishuram mainitsee, että nykyään joesta saa hyvänä päivänä puoli kiloa kalaa ja monena päivänä hän joutuu palaamaan kotiin tyhjin käsin.
– Poikani ja minä kalastimme yhdessä Karnaphulista. Koska emme enää saa joesta kalasta tarpeeksi toimeentuloon, en enää mene poikani kanssa kalaan. Olen pyytänyt häntä etsimään vaihtoehtoisen elinkeinon. Nyttemmin hän on alkanut työskennellä tehtaassa voidakseen tukea perhettäni, Jishuram kertoo.
Velkakierteessä
Vanha kalastaja ei muuta osaa, joten hän jatkaa kalastamista saaliiden kutistumisesta huolimatta. Moni muu on jo vaihtanut ammattia.
Gopal Dassin, 55, isä opetti poikansa kalastamaan. Nuorena hän saikin onkimalla isoja kaloja.
– Ennen nostin joesta kaloja, jotka painoivat 15–20 kiloa. Nykyään sellaisia ei enää löydy, ja me saimme saaliiksi vain kolmea tai neljää merikalalajia ja katkarapuja. Joki on suolaantunut ja saastunut, ja joskus en saanut pyydettyä edes yhtä kalaa päivässä, Gopal selittää.
Monet Karnaphulijoesta riippuvaiset kalastajat ovat pahasti velkaantuneet, niin myös Gopal.
– Otin 30 000 takan (235 €) lainan mikrolainajärjestöltä, ja nyt maksan lainaa takaisin. Olen monien muiden paikallisten kalastajien tavoin joutunut velkakierteen ansaan, Gopal huokaa.
Hän onkin vaihtanut ammattia ja työskentelee nykyään muurarin apulaisena.
– Niinpä me emme enää vie lapsiamme kalastusveneisiin. Sen sijaan lähetämme lapsemme oppilaitoksiin, jotta he voivat opiskelujensa jälkeen valita muita ammatteja kuin kalastuksen, Gopal lisää.
Tekstiilitöitä kalastuksen sijaan
Pyydystin ennen kalaa Karnaphulista, mutta nykyään työskentelen kauppiaana. Joessa on niin vähän kalaa, että minun täytyi valita toinen työ. Nuori sukupolvi ei ole kiinnostunut kalastuksesta, vaan etsii muunlaista työtä, Soman Das, 28, kertoo.
YK:n kehitysohjelma UNDP on tarjonnut nuorille kalastajille koulutusta köyhien kaupunkilaisyhteisöjen elinkeinojen kohennusprojektissa, jonka avulla nuoret voivat löytää itselleen sopivan uuden ammatin.
– Nuoret ovat saaneet opetusta autolla ajamisessa ja tekstiilitöissä, ja monet ovat jo vaihtaneet niihin, UNDP:n paikallisjohtaja Sarowar Hossain Khan kertoo.
Vuonna 2016 julkaistu tutkimus Karnaphulijoen suiston kalalajeista paljasti, että suolaantumisen ja saasteiden takia lajikirjo oli köyhtynyt. Suisto on erittäin saastunut, sillä muun muassa öljytankkerit, keinolannoitetehtaat ja Chattogramin kaupunki laskevat sinne jätteensä.
Maaliskuussa joen rannalla sijainnut varasto paloi ja varastossa ollut raakasokeri syttyi tuleen, suli ja valui jokeen. Äkillisesti heikentynyt vedenlaatu johti vesieläinten joukkotuhoon.
lehti 