Toimihenkilöliitto ERTO haluaa kääntää työurakeskustelun uusille urille ja vaatii perusremonttia työelämään. Toimiva työyhteisö on jaksamisen ja tuloksekkaan työnteon edellytys. ERTOn mielestä työssä jaksamiseen liittyviä ongelmia ei voida ratkaista ilman suurta muutosta työyhteisöissä. Tavoitteen tulee olla riittävän korkealla, jotta sillä on vaikutusta työuriin ja kestävyysvajeeseen.
Hyvän työelämän merkkinä on ERTOn mielestä se, että työssä on oltava mahdollista jaksaa terveenä vaikkapa 70-vuotiaaksi.
– Kysymys on pitkälti siitä, miten työssä jaksaminen mahdollistetaan, painottaa liitto. Työnantajilla on keskeinen vastuu työyhteisöjen hyvän toiminnan mahdollistamisessa. Palkkauksen täytyy olla kohdallaan samoin motivoinnin, itsensä kehittämisen ja erilaisten urakehitysmahdollisuuksien.
Liitto haluaa laajentaa keskustelua työhyvinvoinnista, joka ymmärretään työterveydeksi ja työkykyä ylläpitäväksi toiminnaksi.
– Vaarana on, että ilman kokonaisvaltaista näkemystä työhyvinvointi ymmärretään joksikin pehmohötöksi, jolla ei ole todellista merkitystä yrityksen menestykselle, sanoo ERTOn puheenjohtaja Tapio Huttula.
ERTO vaatii syvällistä keskustelua työelämän kovista asioista. Muutoksen toteutumiseksi tulee keskittyä esimerkiksi työnorganisointiin, johtamiseen, osaamiseen ja motivointiin, tuloksellisuuteen sekä asenteisiin. Työnantajat vaativat eläkeiän nostamista, mutta työntävät edelleen ikääntyviä eläkeputkeen, muistuttaa ERTO.
Työssä viihdyttävä
Työssä pitää viihtyä ja olla tekemisen meininki. Työstä saa vaatia myös tuloksia. Tärkeää on, että työntekijöille annetaan resurssit ja mahdollisuudet saavuttaa asetetut tavoitteet. Jos tavoitteet ja osaaminen ovat epäsuhdassa, ihminen palaa loppuun eikä motivoidu.
ERTO vaatii uudistuksia työaikajärjestelyihin, työnkiertoon sekä erilaisiin uramahdollisuuksien kehittämiseen. Esimerkiksi mielekkäät senioritehtävät ovat tapa jakaa hiljaista osaamista työyhteisössä ja varmistaa ikääntyvien työntekijöiden jaksaminen. ERTO on huolissaan myös nuorten kolmekymppisten loppuun palamisesta ja siirtymisestä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä on liiton mielestä selvä merkki työelämän koventumisesta. Siksi tarvitaan työelämää inhimillistäviä toimia.
Eläkejärjestelmän yksittäisten rajavuosien muuttamisen sijaan tulee puhua siitä, miten yksilö itse voi vaikuttaa työaikoihinsa käytännön valinnoilla mm. eläkekertymän suuruuden ja viikkotyöajan välillä. Pelkkä eläkeikärajan väkivaltainen nostaminen on liian yksinkertainen toimenpide johtamatta sinänsä työurien pidentymiseen.
Alaikäraja 63 vuotta
Lähtökohtana ERTO pitää sitä, että lakisääteisen työeläkkeen alaraja säilyy 63-vuodessa eikä elinaikakerrointa kiristetä. Elinaikakertoimen kokonaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta näyttää selvästi siltä, että se ohjaa jo nyt vahvasti ihmisiä pidentämään työuraansa, jotta he voivat saavuttaa täysimääräisen eläkkeen. Olennaista liiton mielestä on joustavuuden ja turvan lisääminen järjestelmään.
ERTO on valmis nostamaan eläkkeelle siirtymisen yläikärajaa vaikka 70 vuoteen, mikäli työelämä saadaan terveeksi ja ihmiset oikeasti jaksavat olla työssä pidempään. Tällöin eläkejärjestelmää tulee kehittää niin, että työntekijän omaa vaikutusmahdollisuutta eläkekertymäänsä ja työajan määrittelyyn lisätään. Näin työntekijä voi halutessaan nostaa eläketasoaan pidentämällä täysipäiväistä työskentelyään tai vaihtoehtoisesti kerätä normaalin työeläkkeen pidentämällä työssäoloaikaansa vaikkapa tekemällä viimeiset vuodet 80 -prosenttista työpäivää.
Joustavan eläkejärjestelmän tulee mahdollistaa myös työstä varhennettu poisjäänti elämäntilanteen sen mahdollistaessa ja eläkekertymän karttuman ollessa riittävän.
Uutena näkökulmana ERTO haluaa eläkekeskusteluun nostaa pätkätyöläisten eläketurvan. Pätkätyöläisten työurat ovat katkonaisia ja eläkekertymät tavanomaista heikompia. Nyt olisi aika keskustella myös siitä, miten taataan se, että myös pätkätyöläisten eläkkeellä tulisi toimeen 63-vuotiaana.
lehti 