Eduskunnan ympäristövaliokunta asettaisi viljelyjen suojaetäisyydet 18 metriin, jotta esimerkiksi geenimuunnellun ja luomutuotannon sekoittumisesta ei olisi vaaraa.
– Suojaetäisyyden merkitystä ei voida vähätellä, valiokunnan varapuheenjohtaja Pentti Tiusanen (vas.) painottaa.
Valiokunta tukee luomutuotantoa ja mahdollisuutta nimetä koko Suomi tai osa maata GMO-vapaaksi alueeksi.
Ruotsissa kolme metriä
Ympäristövaliokunta on eri linjalla kuin tiistaina eduskunnassa vieraillut biotutkijoiden ryhmä, joka adressilla vaatii, että geenimuunnellun perunan ja muiden lajikkeiden suojaetäisyysvaatimuksen tulisi laskea Ruotsin tapaan kolmeen metriin esitetystä 18 metristä.
Valiokunnan kannanotot pohjautuvat tuottajien ja tutkijoiden kantoihin. Valiokunta on laatinut lausuntonsa asiantuntijakuulemisten perusteella, joihin osallistui muun muassa ministeriöiden asiantuntijoita, asiaan perehtyneitä tutkijoita yliopistoista sekä luonnonsuojelujärjestöjen edustajia.
Risteytyminen luontoon iso riski
Ympäristövaliokunta arvioi, että geenimuunneltujen viljelylajikkeiden leviäminen tai niiden ominaisuuksien leviäminen esimerkiksi risteytymisen kautta luonnon ekosysteemeihin on merkittävä riski.
Tämä tarkoittaa jälleen uusia haasteita luonnon kestokyvylle.
– Miten esimerkiksi säilytämme perinteisen, luonnontilaisen ympäristömme, kun erityisesti tuholaiskestävyydellä varustetut muuntogeeniset kasvit leviävät luontoon? Tiusanen ihmettelee.
Ympäristövaliokunta antaa lausuntonsa muuntogeenisestä kasvintuotannosta maa- ja metsätalousvaliokunnalle, joka tekee asiasta varsinaisen mietinnön hallituksen lakiesityksen pohjalta.
uutiskirje 
