Suomalaisista 71 prosenttia suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Asia käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Viime kevääseen verrattuna Nato-myönteisyys on vähentynyt viisi prosenttiyksikköä. Kielteisesti jäsenyyteen suhtautuu kymmenesosa, ja 17 prosenttia ottaa neutraalin kannan. Huolimatta pienestä notkahduksesta kannatus näyttää vakiintuneen kohtuullisen vakaalle korkealle tasolle Suomen päätettyä hakea Nato-jäsenyyttä keväällä 2022, Evasta kerrotaan.
Miehet suhtautuvat Natoon myönteisemmin kuin naiset, ja Nato-myönteisyys kasvaa iän ja sosioekonomisen aseman myötä. Puolueiden kannattajista kokoomuksen äänestäjät ovat Nato-myönteisimpiä. 93 prosenttia kokoomuksen kannattajista suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti.
Vasemmistoliiton kannattajista vain 37 prosenttia suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti. Vielä vuosi sitten Nato-jäsenyyteen suhtautui myönteisesti 50 prosenttia vasemmistoliiton kannattajista.
Muutos selittyy Nato-jäsenyyteen neutraalisti suhtautuvien osuuden kasvuna: viime vuonna neutraalisti suhtautuvia oli 21 prosenttia ja kielteisesti suhtautuvia 25 prosenttia. Nyt neutraalisti suhtautuvia on 29 prosenttia ja kielteisesti suhtautuvia 23 prosenttia. 11 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Muutos selittyy Nato-jäsenyyteen neutraalisti suhtautuvien osuuden kasvuna.
Keskimääräistä vähäisempää Nato-myönteisyys on myös vihreiden kannattajien keskuudessa, joista 63 prosenttia suhtautuu puolustusliittoon myönteisesti.
– Tulosten valossa vaikuttaa siltä, että vasemmistoliittoon ja mahdollisesti myös vihreisiin olisi muodostumassa Natoon muita varauksellisemmin suhtautuva rauhansiipi, sanoo Evan viestintäpäällikkö Mikko Laakso.
– Asenteisiin saattavat vaikuttavaa muun muassa suurimman Nato-liittolaisen, Yhdysvaltojen, Lähi-idän politiikka sekä keskustelu Suomen osallistumisesta liittouman ydinaseharjoituksiin, Laakso jatkaa.
Myös EU-jäsenyyden suosio laskussa
Evan tutkimuksen mukaan Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvia on nyt 58 prosenttia suomalaisista, mikä on seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin keväällä. Notkahdus näkyy erityisesti EU:hun neutraalisti suhtautuvien osuuden kasvuna, eikä kielteisyyden lisääntymisenä.
– EU:n suosio on palautunut tasolle, jolla se oli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Tähän saattaa vaikuttaa EU:n uuden komission toiminnan aloituksen viivästyminen ja viimeaikaiset keskustelut EU:n metsäkato- ja ennallistamisasetuksista, jotka ovat herättäneet kritiikkiä erityisesti maaseudulla, toteaa EVAn projektitutkija Pekka Väisänen.
Perussuomalaisten kannattajat ovat ainoa väestöryhmä, jossa vähäistä suurempi joukko suhtautuu EU:hun kielteisesti. 50 prosenttia perussuomalaisten kannattajista suhtautuu kielteisesti Suomen EU-jäsenyyteen. Sen sijaan vihreiden, RKP:n ja kokoomuksen kannattajista valtaosa suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti.
lehti 