Hallinnon ja markkinoiden ehdoilla tehtävät ratkaisut keskittävät tarpeettomasti palveluita, arvioitiin Vasemmistoliiton aluepoliittisessa seminaarissa Seinäjoella.
Erityisesti maaseudun kehitysprosesseja tutkinut Vaasan yliopiston professori Hannu Katajamäki esitti seminaarissa oman aluepoliittisen manifestinsa, jonka pohjalta seminaariväki laati kymmenestä teesistä koostuvan aluepoliittisen ohjelman puolueen päättäville elimille hyväksyttäväksi.
Katajamäen mielestä niin Vasemmistoliiton kuin muidenkin puolueiden johto on jotenkin erkaantunut Suomen maantieteestämme ja se näkyy myös puolueiden poliittisissa kannanotoissa.
– Suomi on niin paljon muutakin kuin pääkaupunkiseutu. Edellytyksiä luova valtio näkee, että tässä maassa on muutakin kuin suuria kaupunkeja, ja että esimerkiksi maaseudulla ja pienemmissä keskuksissa on paljon potentiaalia.
Väärää maantiedettä
Mallit, jotka liittyvät metropolivaltioideaan ja muutaman keskusseudun kehittämiseen, on Katajamäen mukaan tuotu aivan muunlaisesta maantieteellisestä ympäristöstä, eivätkä ne sen vuoksi sovi Suomeen, joka on pienten keskusten ja suuren, harvaan asutun maaseudun maa.
– Kun jossain Yhdysvaltojen länsirannikolla tai Keski-Euroopan suurilla metropolialueilla kehitettyjä aluekehitysmalleja väkisin istutetaan Suomeen, niin lopputulos on aika suurta osaa suomalaisia syrjivä.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Risto Kalliorinteen mielestä Suomeen tulee säätää laki, joka velvoittaa järjestämään jokaiseen maakuntaan itsenäisen korkeakoulutasoista koulutusta tarjoavan yksikön.
– Koko maan asuttuna pitämiseksi on koko maassa myös tarjottava kunnollista koulutusta toisen asteen jälkeen. Esimerkiksi Kainuussa ammattikorkeakoulutus on avainasemassa koko alueen tulevaisuuden kannalta porvarihallituksen ajettua alas yliopistotasoisen koulutuksen opettajakoulutuksen lopettamisen myötä, Kalliorinne painotti seminaarissa.
Eheänä Suomi kehittyy
Aluepoliittisen seminaarin hyväksymissä teeseissä korostetaan Suomen kilpailukyvyn perustuvan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä luovaan kehittämiseen, jossa myös maaseudulla ja pienillä keskuksilla on oma roolinsa. Edellytyksiä luovan kehittämisen tuloksena Suomi menestyy monimuotoisesti eheänä kansakuntana.
Pääkaupunkiseudulle keskittyvä metropolivaltio tai muutaman innovaatiokeskittymän varaan rakentuva Suomi ei teesien mukaan vastaa Suomen maantieteellistä todellisuutta. Suomi on pienten keskusten, suuren maaseudun ja mosaiikkimaisen aluerakenteen maa. Näihin lähtökohtiin pohjautuu teesien mukaan jatkossakin Suomen menestys.
Hallinnon ja markkinoiden ehdoilla tehtävät ratkaisut keskittävät kannanoton mukaan tarpeettomasti palveluita ja nakertavat erityisesti maaseudun asukkaiden hyvän elämän perustaa. Teeseissä vaaditaankin lainsäädäntöön kirjattavaksi rakenteellisiin yhteiskunnallisiin päätöksiin liittyvä aluevaikutusten arviointi, jota kautta estetään kansalaisten asuinpaikkaan perustuva syrjintä.
lehti 