KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kapitalismin ruudinhajuisia sankareita

Rikistä, hiilestä ja salpietarista valmistettu ruutiseos edesauttoi niin kristinuskon kuin kapitalisminkin leviämisessä.

Rikistä, hiilestä ja salpietarista valmistettu ruutiseos edesauttoi niin kristinuskon kuin kapitalisminkin leviämisessä.

Juha Drufva
9.2.2011 8.55
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Kapitalismin perustekijät 4

Ruuti on kulkenut pitkän tien käsi kädessä Raamatun kanssa. Rikistä, hiilestä ja salpietarista valmistettu ruutiseos edesauttoi niin kristinuskon kuin kapitalisminkin leviämisessä.

Ruutia valmistettiin Kiinassa jo ennen ajanlaskumme alkua. Eurooppaan ruudin toivat ilmeisesti arabit 1200-luvulla. Saksalainen munkki Berthold Scharz käytti luultavasti ensimmäisenä ruutia ampuma-aseessa vuonna 1300.

Kapitalismin menestyksen kannalta vuosi 1866 oli yksi merkittävimmistä, kun Alfred Nobel (1833–96) valmisti ensimmäistä kertaa dynamiittia. Se avasi kapitalismille tien maailman valloitukseen kautta laaksojen ja vuorten sekä syvällä maan uumenissa oleviin aarteisiin.

Samainen Alfred perusti 1895 jälkisäädöksessään säätiön, joka vuosittain palkitsee fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden sekä rauhanliikkeen palveluksessa ihmiskuntaa eniten hyödyttäneitä henkilöitä, kuten 2009 kahta sotaa käyvän USA:n presidentti Barack Obaman. Palkinnot jaetaan joulukuun 10. päivänä Nobelin kuolinpäivänä.

Nobel itse työskenteli nuorena Yhdysvalloissa sekä isänsä Immanuel Nobelin luona Pietarissa. Hän perusti tehtaita moniin Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin. Nobel lahjoitti koko jäämistönsä säätiölle, joka jakaa viisi vuosittaista palkintoa.

Brittiläinen Cecil Rhodes (1853–1902) muutti nuorena Etelä-Afrikkaan ja nousi talouselämän ja politiikan huipulle. Silloin ei vielä ollut kapitalistien piireissä suosittu iskulause politiikka irti taloudesta!

Rhodes perusti British South Africa Companyn ja aloitti rautatien rakentamisen Kapmaan ja Kairon välille. Kapmaan pääministerinä Rhodes toimi 1890–96 vaikuttaen olennaisesti brittiläisten vallan leviämiseen Betsuanamaahan ja Rhodesiaan, nykyiseen taloudellisesti romahtaneeseen Zimbabween.

Myöhemmin Rhodesin mahtaileva politiikka johti buurisotaan 1899–1902. Buurit hävisivät briteille ja Oranjesta ja Transvaalista tehtiin siirtomaita Pretorian rauhassa. Buurisodan taustalla olivat kultalöydöt Transvaalissa.

George W. Bushin isoisä toimi omanlaisenaan Rhodesina toisessa maailmansodassa toimittamalla natsi-Saksalle terästä ja muita aseteollisuuden kaipaamia raaka-aineita.

Buurit olivat Etelä-Afrikan afrikaansia puhuvia talonpoikia, jotka olivat alkuperältään alankomaalaisia. Heidän muuttoliikkeensä Etelä-Afrikkaan alkoi 1600-luvulla.

Buureja on noin 2,2 miljoonaa henkeä. Etelä-Afrikan itsenäistymisestä vuodesta 1948 lähtien buurit johtivat maata ja toteuttivat apartheid-politiikkaa.

Valkoiset halusivat suojata omaisuuttaan pystyttämällä rajat mustien ja valkoisten kaupunginosien väliin. Mustien pelkkä läsnäolo valkoisten alueilla tulkittiin rikokseksi.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset