Kun olin 15-vuotias, muutin Helsinkiin ilmaisutaidon lukioon. Haaveilin näyttelijänurasta, Hesan murteesta, isommista piireistä ja kaikesta siitä, mitä luulin paremmaksi.
Kun yksinäisyys ja koti-ikävä painoivat, mielessä nytkähti jokin. Ymmärsin kodin ja juurien merkityksen identiteetille. Se sai minut päättämään, että pysyn Kotkassa loppuelämäni.
Kymenlaakson rosoinen identiteetti, nuoruus ja äkkiväärä itseensä uskominen ovat minusta Kymenlaakson voimavara.
Se erottaa meidät muista. Historia idän ja lännen sota-areenana, Kymijoen merkitys teollisuudelle sekä sen kylkiäisenä kasvanut kulttuurielämä ovat muovanneet meitä. Maakunnasta löytyy miljöötä Haminan linnoituskaupungista Kotkan puistoihin ja Kouvolan betonibrutalismiin. Historia näkyy katukuvassa ja voi olla elinvoiman siemen.
Kymenlaakso on rakennemuutoksen kourissa, mutta suunta ei ole vain laskeva. Kun ennen tieto tallennettiin paperille, nyt sitä säilötään datakeskuksissa. Haminan Summan muutos Googlen datakeskukseksi oli etiäinen nykyisestä buumista. Maakunnassa on useita datakeskushankkeita vireillä ja Kotkassa akkutehdashanke.
Jos jokin on pysyvää Kymenlaaksossa, niin Kymijoki ja luonto. Luontoon liittyvät arvot ja matkailu ovat maakuntamme vahvuuksia.
Kymijoki on kokenut kovia teollistumisen aikana. Vesistö voi paremmin kuin ennen, mutta virta on yhä kahlittu. Kotkassa perustettiin keväällä yhdistys ajamaan vaelluskalakantojen asiaa. Nousuesteiden purkamisesta voi tulla maakuntaa yhdistävä hanke.
Kymenlaakso on logistiikan solmukohta, jossa merenkulku lyö kättä raideliikenteen kanssa. Elinvoimaa virtaa vientisataman ja Kouvolan aseman kautta jatkossakin.
Tehtaanpiiput kaatuvat, mutta tilalle tuleva työ ei määrällisesti korvaa menetettyä. Hankkeiden vastapuolella ovat myös katoavat luontoarvot. Siksi on kysyttävä: montako työpaikkaa datajätettä säilövän keskuksen on tarjottava, jotta Kymijoen luontoarvot kannattaa uhrata?
Bruttokansantuotteessa mitattuna seutumme voi kohtuullisesti, mutta hallituksen päätösten vuoksi yhä harvemmat hyötyvät kasvusta. Kymenlaakso ei nouse pelkän talouskasvun avulla. Tarvitsemme politiikkaa, jossa ihmiset pidetään mukana kaikissa suhdanteissa. Kun kansan koko potentiaali on käytössä, löytyy puhtia rakentaa tulevaisuutta.
Kirjoittaja on Kymenlaakson vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja.
uutiskirje 
