– Esi-isämme kysyivät puulta lupaa ennen kuin kaatoivat sen, sillä kaatamalla puun he eivät surmanneet vain yhtä, vaan monta puussa elävää elämää. Uskon, että saamme vielä takaisin sen minkä olemme menettäneet, koska balsapuun siemenet kulkevat tuulen mukana, alkuperäiskansa wampíen aluehallituksen varapuheenjohtaja Galois Flores Pizango sanoo.
Ollaan Perun Amazonilla, Ecuadorin rajalla. Täällä wampíen alueella kasvaa kohti taivasta kurkottavia suurilehtisiä balsapuita, joiden oksilla linnut laulavat.
Balsapuu on Amazonin alkuperäislaji, jota käytetään perinteisesti käsitöiden ja käyttöesineiden tekemiseen.
– Muistan, kun isäni veisti minulle balsapuusta pienen ja kevyen lentokoneen. Juoksin tuulen mukana saadakseni potkurin pyörimään, Flores sanoo.
Nopeasti kasvava, kestävä ja kevyt balsapuu soveltuu hyvin myös tuulimyllyjen potkurien materiaaliksi, ja siitä on tullut haluttua tavaraa maailman tuulivoimamarkkinoilla.
Salakuljetettua puutavaraa
Yli 90 prosenttia maailman balsapuusta tuotetaan Perun naapurimaassa Ecuadorissa. Valtaosa siitä rahdataan Kiinaan, joka on johtava maa tuulimyllyjen tuotannossa. Loppukäyttäjät ovat Yhdysvaltojen, Saksan, Intian ja Espanjan kaltaisia maita, jotka kannattavat siirtymistä puhtaampaan energiaan.
Ecuador on toimittanut balsapuuta jo pitkään. Kiinan nostettua vihreän energian tavoitteitaan 2020-luvun alussa, Ecuador ei ole pystynyt vastaamaan kasvavaan kysyntään teollisten plantaasien puulla. Niinpä se on ryhtynyt kaatamaan luonnontilaisia metsiään. Lisäksi puukauppiaat ovat tunkeutuneet rajan yli Perun suojelluille alueille ja metsiin, jotka ovat osa alkuperäiskansojen alueen biologista monimuotoisuutta. Sieltä puu salakuljetetaan wampí-heimon alueella virtaavaa Pastaza-jokea pitkin Ecuadoriin ja myydään ecuadorilaisena puuna.
– Suuri osa Ecuadorin viennistä on peräisin Perusta, ja suuri osa Perusta lähtevästä puutavarasta on laitonta. Sillä ei ole minkäänlaisia lupia, ja se vain pestään ikään kuin se olisi peräisin Ecuadorista, Yhdysvaltalaisen ympäristötutkimusvirasto EIA:n Perun maajohtaja Julia Urrunaga sanoo.
Wampí-heimo jäi jalkoihin
Wampeille balsabuumi toi tullessaan sosiaaliset ja ympäristöongelmat, kuten kulttuuri-identiteetin katoamisen ja väkivallan. Floresin mukaan wampí-heimon jäseniä alkoholisoitui, ja useat naiset joutuivat seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi.
– Balsan kaato muutti tapamme elää ja menetimme identiteettimme. Nämä valtiot veivät luonnonvaramme ja tuhosivat meidät. He jättivät meidät tyhjiksi ja kadotimme sen kauneuden, joka meillä joskus oli, Flores sanoo.
Tilanteen edessä wampí-kansa on järjestäytynyt ja alkanut dokumentoida ja tuomita laittomia hakkuita. He ovat takavarikoineet puutavaraa ja pidättäneet ecuadorilaisia kauppiaita. Perun hallitus on nyt kuitenkin helpottanut balsan vientiä wampíen mailta. Aikaisemmin balsapuuta sai kaataa vain plantaaseilta tai metsänhoitoilmoituksen kautta nimetyltä alueelta. Wampíen alueen balsapuu kasvaa pääasiassa joen rannoilla, eikä se kuulunut kumpaankaan. Lupamenetelmää kuitenkin muutettiin, jotta viidakon puuhun päästiin käsiksi.
Tilannetta pahentaa Perun valtion alkuperäiskansojen oikeuksia uhkaavien säädösten, kuten metsätaloutta ja luonnonvaraista eläimistöä koskevan lain muuttaminen. Laki tekee maankäytön muutoksista joustavampia, mikä mahdollistaa aikaisemmin laittomat balsapuun hakkuut wampíen alueella.
Euroopalla on vastuunsa
Kiinan, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen osuus maailman tuulivoimakapasiteetista on yli 90 prosenttia. Yhdysvaltalaisen ympäristötutkimusvirasto EIA:n raportin mukaan ne ovat alttiita laittomasti hankitun balsapuun toimitusketjuille.
EIA:n Perun maajohtajan Julia Urrunagan mielestä on paradoksaalista, että kehittyneiden maiden vihreä siirtymä johtaa globaalin etelän metsien tuhoutumiseen sekä ihmisoikeuksien ja alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaamiseen.
Yli puolet uusiutuvien energialähteiden tuotannolle tärkeistä mineraaleista ja materiaaleista sijaitsevat alueilla, joilla elää myös alkuperäiskansoja. Luonnonvarojen louhiminen on sekä ympäristönsuojelullinen että sosiaalinen riski.
– Jokaisella luonnonvaroja hyödyntävän ketjun lenkillä on vastuu tarkistaa ja taata tuotteen laillinen alkuperä. Muuten he voivat olla mukana rahoittamassa ympäristörikoksia ja jopa alkuperäisväestön johtajien murhia, Paz y Esperanza -järjestön Amazonin metsien asiantuntija Melvin Mestanza sanoo.
uutiskirje 