Perussa sadoista tytöistä tulee vuosittain äitejä, vaikka heidän pitäisi vielä käydä koulua ja saada olla lapsia.
Perun terveysministeriön mukaan viime vuonna 992 alle 14-vuotiasta tyttöä sai lapsen. Vuonna 2024 luku oli 1 075. Vuoden 2026 heinäkuuhun mennessä 784 alle 14-vuotiasta perulaistyttöä oli synnyttänyt.
Perun lainsäädännön mukaan alle 14-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot ovat rikoksia. Viime vuonna maassa tehtiin yli 13 000 ilmoitusta seksuaalisesta väkivallasta. 63 prosenttia niistä koski alaikäisiä.
Jos raiskauksen uhri tulee raskaaksi, hänellä on oikeus saada tietoa raskaudenkeskeytyksestä, joka on Perussa tietyin edellytyksin sallittu. Käytännössä oikeudet eivät kuitenkaan usein toteudu, ja tytöt joutuvat synnyttämään.
Peru on saanut tilanteesta moitteita kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä. Vuonna 2023 YK:n lapsen oikeuksien komitea katsoi Perun valtion loukanneen ”Camilaksi” kutsutun tytön ihmisoikeuksia.
Amazonin sademetsäalueella asunut Camila tuli raskaaksi oman isänsä raiskattua hänet. Tytön äiti pyysi raskauden keskeyttämistä tyttärensä heikon fyysisen ja psyykkisen terveydentilan vuoksi, mutta pyyntöön ei suostuttu.
Kun Camila sai keskenmenon, häntä vastaan ryhdyttiin rikosoikeudellisiin toimiin.
YK:n lapsen oikeuksien komitea kehotti Perua poistamaan abortin rangaistavuuden kaikissa tapauksissa, joissa raskaana on alaikäinen tyttö, ja takaamaan heille pääsyn palveluihin.
Köyhyys kasvattaa riskiä
Viime vuonna 2,3 prosenttia 12–17-vuotiaista perulaistytöistä oli raskaana tai jo äitejä. 15–19-vuotiaista 7,4 prosenttia oli jo ollut raskaana.
Eniten raskauksia tapahtuu köyhillä maaseutualueilla ja Amazonin sademetsässä.
YK:n väestörahaston seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija Guillermo Atencio pitää ongelman ytimenä eriarvoisuutta. Limassa nuorten raskauksien osuus on hänen mukaansa noin 4–5 prosenttia, kun maan koillisosassa Amazonasin departamentin alueella se voi nousta 18–20 prosenttiin.
Perussa yhteiskunnalliset ja sukupuolten väliset erot ovat suuria. Viime vuonna 25,7 prosenttia kansasta eli köyhyydessä. Maaseudulla osuus oli 35,5 prosenttia.
Gynekologiaan ja synnytyksiin erikoistunut Atencio on työskennellyt pitkään julkisessa terveydenhuollossa ja yliopisto-opettajana. Hänen mukaansa Perussa vuosina 2012–2021 toteutettu nuorten ehkäisysuunnitelma oli tärkeä edistysaskel. Siinä huomioitiin seksuaalikasvatus ja seksuaalinen väkivalta sekä erotettiin toisistaan lasten ja nuorten raskaudet.
Suunnitelman ongelmana oli kuitenkin se, ettei siinä huomioitu riittävästi maan alueellisia ja väestöllisiä eroja eikä sukupuolten eriarvoisuuteen liittyviä rakenteellisia ongelmia.
Nyt valmisteilla on uusi suunnitelma, johon YK esittää vahvaa alueellista painotusta.
– Näin voitaisiin ottaa paremmin huomioon erilaiset ja toisiinsa kytkeytyvät haavoittuvuudet ja suunnitella tehokkaampia toimia, Atencio sanoo.
Nuorten raskaudet vähenevät muuta syntyvyyttä hitaammin
Perussa syntyvyys on yleisesti laskenut nopeasti mutta alaikäisten raskauksissa vastaavaa laskua ei ole tapahtunut. Sama ilmiö näkyy muuallakin Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, missä on yli 1,6 miljoonaa teiniäitiä. Se on toiseksi eniten koko maailmassa heti Saharan eteläpuolisen Afrikan jälkeen. Taustalla ovat muun muassa puutteellinen seksuaalikasvatus ja eriarvoisuus.
Nuorena äidiksi tuleminen heikentää naisten koulutus- ja työmahdollisuuksia ja aiheuttaa kustannuksia valtioille. 15 Latinalaisen Amerikan ja karibian maata kattavan tutkimuksen mukaan nuorten raskauden ja teiniäitiyden kustannukset ovat yhteensä noin 13,3 miljardia euroa vuodessa. Valtaosa taloudellisesta menetyksestä kohdistuu nuoriin naisiin itseensä.
Maiden välillä on suuria eroja. Nicaraguassa nuorten hedelmällisyysluku on 93 ja Hondurasissa 81 tuhatta 15–19-vuotiasta kohden. Venezuelassa luku on 73, Guatemalassa, Guyanassa ja Haitissa 68, Boliviassa 64, Meksikossa 59, Kolumbiassa 58, Panamassa ja Belizessä 56, Ecuadorissa 54, El Salvadorissa 53 ja Dominikaanisessa tasavallassa 50.
Surinamessa luku on 47, Perussa 43 ja Brasiliassa 41. Jamaikalla sekä Trinidad ja Tobagossa se on 36, Argentiinassa 26, Costa Ricassa ja Uruguayssa 25 ja Chilessä 6.
Atencion mukaan maiden väliset erot osoittavat, ettei Perun tilannetta voi pitää hyvänä vain siksi, että joissakin maissa nuorten raskauksia on enemmän.
– Perun luku on pienempi kuin monissa muissa maissa, mutta Chileen tai Argentiinaan verrattuna tilanteemme on huono. Eriarvoisuudesta on päästävä eroon, sillä eniten kärsivät köyhimmät ja vähiten koulutetut tytöt, hän sanoo.
Atencio pitää seksuaalikasvatusta yhtenä tärkeimmistä keinoista ehkäistä raskauksia ja väkivaltaa.
– Tyttöjen asemaa on vahvistettava seksuaalikasvatuksella sekä tiedolla seksuaalisesta väkivallasta ja siltä suojautumisesta. Nuorille on levitettävä tietoa ehkäisymenetelmistä, ja myös yhteisöt on saatava aktiivisesti mukaan.
Samalla seksuaalista väkivaltaa pitäisi hänen mukaansa tarkastella yhteiskunnallisena ongelmana.
– Väkivallan ehkäisyn pitäisi olla politiikan lähtökohta. Aiemmin ministeriö tarkasteli seksuaalista väkivaltaa mielenterveysongelmana. Väkivallan taustalla eivät kuitenkaan ole vain yksilöiden ongelmat, vaan myös yhteiskunnan rakenteet ja sukupuolistuneen väkivallan sallivat asenteet. Siksi sen vähentäminen vaatii muutoksia koko yhteiskunnassa, Atencio sanoo.
Amazonasin alueen tytöt jäävät ilman suojaa
Seksuaalisen väkivallan oikeuttavat asenteet ovat Perussa yleisiä. Vuonna 2025 julkaistun kansallisen tutkimuksen mukaan 56,5 prosenttia miehistä hyväksyi raiskauksen jossain tilanteessa.
Amazonasin departamentissä ongelma näkyy erityisen rajuna. Siellä monet alkuperäisyhteisöt kärsivät köyhyydestä ja valtion palvelujen puutteesta.
Awajún-, wampis- ja Umukay Yawy -naisten neuvoston puheenjohtaja Rosemary Piocin mukaan neuvosto on jo pitkään tuonut esiin Condorcanquin maakunnan kouluissa tapahtuvaa seksuaalista väkivaltaa ja arvostellut valtiota siitä, ettei se ole puuttunut tekoihin riittävästi.
Naiset ovat matkustaneet aina pääkaupunki Limaan asti vaatimaan alueelle perheasioihin erikoistunutta syyttäjänvirastoa, joka käsittelisi rikosilmoituksia.
Awajún- ja wampis-kansoihin kuuluvat lapset joutuvat usein asumaan oppilasasuntoloissa, koska heidän kotinsa ja yhteisönsä sijaitsevat kaukana oppilaitoksista.
Perun oikeusasiamiehen mukaan Condorcanquissa oli vuodesta 2010 kesäkuuhun 2024 tehty 524 ilmoitusta alkuperäiskansoihin kuuluviin koululaisiin kohdistuneesta epäillystä seksuaalisesta väkivallasta. Epäilyt ovat kohdistuneet muun muassa opettajiin.
Myöhemmissä opetusministeriön tiedoissa ilmoitusten kokonaismäärä on noussut tätäkin suuremmaksi. Kaikkia tapauksia ei ole saatu käsiteltyä. Perun opetusministeriön mukaan osa kurinpitomenettelyjen asiakirjoista tuhoutui tulipalossa.
– Prosessit etenevät hyvin hitaasti ja rankaisemattomuus jatkuu. Samaan aikaan raiskaukset jatkuvat. Osalla raskaana olevista on HIV, Pioc sanoo.
Amazonasin departamentissä seksuaalisen väkivallan hyväksyy arviolta 69 prosenttia.
Awajún-kansaan kuuluva Pioc arvostelee valtiota siitä, ettei Condorcanquin ja muiden Amazonasin maakuntien tyttöjen ja nuorten tilannetta ole nostettu etusijalle. Awajúnit ovat yksi Perun 51 virallisesti tunnustetusta Amazonin alkuperäiskansasta.
– Machokulttuuria ja väkivaltaa on paljon. Me tuemme uhreja ja pyrimme lisäämään perheiden tietoisuutta, mutta monet eivät edes halua tehdä rikosilmoitusta, koska he eivät luota valtioon, Pioc sanoo.
Köyhyyden ja aliravitsemuksen lisäksi aluetta vaivaa valtion poissaolo. Piocin mukaan alueelta puuttuu kaikki.
– Tämä ei lopu ennen kuin tekijät otetaan kiinni ja heitä rangaistaan ja tytöt saavat oikeutta. Me jatkamme taistelua, Pioc sanoo.









