Kyseessä piti olla kansainvälisen politiikan superviikon huipennus, mutta hiukan toisella tavalla kuin läntisissä pääkaupungeissa ajateltiin.
Münchenin viime viikonloppuna pidetty turvallisuuskonferenssi on jo vuosikymmenten ajan kerännyt länsimaiden poliittisen eliitin puimaan ja linjaamaan kansainvälisen turvallisuuden ja puolustuksen kysymyksiä.
Kokouksessa on vannottu transatlanttiset verivalat ja julistettu Nato-maiden murtumatonta liittoa. Etenkin viime vuosina sieltä on lähetetty maailmalle myös viestiä, jossa länsimaat horjumatta tukevat Ukrainaa taloudellisesti, poliittisesti ja aseellisesti.
Tämän sanoman vahvistamiseen valmistauduttiin nytkin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti kuitenkin toisin.
Neuvottelut Ukrainasta alkavat heti
Kokousviikolla tullut Trumpin ilmoitus hänen puolitoistatuntisesta puhelustaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa oli sokki monelle Euroopan johtajalle ja aivan erityisesti Ukrainalle.
Trumpin mukaan neuvottelut Ukrainan tilanteesta Yhdysvaltojen ja Venäjän kesken aloitetaan välittömästi, todennäköisesti ministeritasolla jo tällä viikolla Saudi-Arabian maaperällä. Ukrainan osaksi jäi se, että Trump kertoi presidentti Volodymyr Zelenskyille keskustelujen kulusta.
Yhdysvaltojen puolesta neuvotteluja käyvät ulkoministeri Marco Rubio, keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja John Ratcliffe, kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Michael Waltz sekä – mielenkiintoista kyllä – Trumpin Lähi-idän erityisedustaja Steve Witkoff.
Edessä Voitonpäivän juhlat?
Trump kertoi myös Ukraina-neuvotteluja laajemmasta suhteiden elvyttämisestä Venäjän kanssa.
Sattumaa ei ollutkaan maininta siitä, miten Yhdysvallat ja Venäjä voittivat toisen maailmansodan ja kuinka Venäjä/Neuvostoliitto menetti sodassa kymmeniä miljoonia ihmisiä.
Tämä sai liikkeelle spekulaatiot siitä, että Trump saattaisi jopa osallistua Moskovassa 9. päivä toukokuuta pidettäviin Voitonpäivän juhliin, kun toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta.
Tämä sopisi myös siihen, että Yhdysvaltojen presidentti on ilmaissut halunsa tavata Kiinan presidentin Xi Jinpingin, joka on jo lupautunut saapumaan paikalle Moskovan juhlallisuuksiin.
Ukrainan Nato-ovi suljettiin
Trumpin ilmoituksen jälkeen seuraava uutispommi putosi, kun puolustusministeri Pete Hegseth linjasi Ukrainan sotilaalliseksi tukemiseksi perustetun niin sanotun Rammsteinin ryhmän kokouksessa, ettei Ukrainan Nato-jäsenyys ole realistinen tavoite.
Epärealistisena hän piti myös sitä, että Ukraina voisi palata vuotta 2014 edeltäviin rajoihin, jotka vallitsivat ennen kuin Venäjä valtasi Krimin ja Donbassin sota alkoi.
– Tämän kuvitteellisen päämäärän tavoittelu ainoastaan pidentää sotaa ja aiheuttaa lisää kärsimystä, Segseth linjasi.
Vancen himmeä puhe
Münchenin kokouksessa myös puhuneelta varapresidentti JD Vancelta odotettiin Trumpin hallinnon uusia linjauksia sodan ja rauhan kysymyksistä.
Hän kuitenkin keskittyi puheessaan haukkumaan Euroopan maita sananvapauden rajoituksista suhteessa konservatiivisiin arvoihin ja kertoi hämäräksi jääneitä tarinoita muun muassa brittimiehestä, jota oli kielletty rukoilemasta kuolleen lapsensa puolesta aborttiklinikan ulkopuolella.
Toisaalta Ukraina-neuvottelut eivät kuulu Vancelle, joten hänellä ei siksi ollut Valkoisen talon isännän valtakirjaa puhua niistä julkisesti.
Vance kuitenkin tapasi Münchenissa presidentin Zelenskyin, mutta tapaamisen sisällöstä ei ole kerrottu julkisuuteen.
Vance osallistui Münchenin kokoukseen myös vuosi sitten tuolloin Ohion osavaltion ensimmäisen kauden senaattorina. Hän sanoi jo tuolloin, että rauha Ukrainassa vaatii alueluovutuksia. Vancen kannat Ukrainan tilanteeseen eivät voi ollakaan arvoitus Euroopassa.
Zelensky ei luovu Natosta
Presidentti Zelenskyi oli selvästi syvän pettynyt viikon antiin.
Hänen mukaansa Ukraina ei ikinä tunnusta alueliitoksia Venäjään. Myöskään Nato-jäsenyyden tavoittelusta ei luovuta.
Samaan aikaan Zelenskyi sitoo maansa tavoitteet yhtenäisyyteen läntisten tukijoiden kanssa. Hänen mielestään Ukraina voi istua neuvottelupöytään vain, jos se asettaa yhteiset tavoitteet Yhdysvaltojen ja Euroopan kanssa.
”Ei diilejä selkämme takana”
Myös Euroopan unionin johdossa tyrmistys on ollut kova.
EU:n ulkopoliittinen edustaja, Viron entinen pääministeri Kaja Kallas syytti Yhdysvaltoja Putinin lepyttelystä, mikä ei hänen mielestään ole koskaan toiminut.
– On selvä, että mikään diili selkämme takana ei toimi.
Hänen mukaansa ukrainalaiset vastustaisivat tällaista sopua ja EU tukisi heitä.
Venäjällä EU:n työntäminen sivuun ei yllättäen haittaa. Putinin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov totesi, ettei Euroopan roolista keskusteltu Trumpin ja Putinin puhelussa.
– Eurooppalaisten pitää olla yhteydessä Washingtoniin turvatakseen paikkansa prosessissa, Peskov lausui. Me ymmärrämme varmasti, että Washington on pääkumppanimme.
Kiina ilmaisi tukensa
Kysymyksiä on herättänyt myös se, miten maailman muut suurvallat suhtautuvat yllättäen avautuneeseen Yhdysvaltojen ja Venäjän neuvottelukosketukseen Euroopan yli ja ohi. Varsinkin Kiina on ollut aktiivinen Ukrainaan liittyvässä diplomatiassa, vaikka maata syytetäänkin lännessä Venäjän sotatoimien mahdollistamisesta.
Kiinan ulkoministerin Li Wangin mukaan kaikkien osapuolten pitää aikanaan olla mukana rauhan sommittelussa.
– Kiina katsoo kaikkia rauhalle omistettuja ponnistuksia myönteisesti, mukaan lukien yhteisymmärrys Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä.
Wang antoi ymmärtää, että Eurooppa voidaan ottaa mukaan, kun ryhdytään keskustelemaan Ukrainan sodan ”juurisyistä” sekä ”tasapainoisen, tehokkaan ja kestävän turvallisuuskehyksen” luomisesta Eurooppaan.
Silloin mennäänkin jo syviin syntyihin. Venäjän mielestä koko sen aloittaman sodan takana ovat Naton laajentumisaikeet samalla, kun lännessä katsotaan Moskovan tavoittelevan sen etuja palvelee etupiiriä naapurimaiden kustannuksella.
Ukrainalaiset kannattavat neuvotteluita
Samalla kun maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut, on Ukraina ajautunut murheellisiin vaikeuksiin sotarintamalla. Enemmistö ukrainalaisista kannattaa rauhanneuvotteluita samalla, kun palvelukelpoisten miesten värvääminen rintamalle käy yhä vaikeammaksi.
Lisäksi kymmenet tuhannet sotilaat ovat karanneet juoksuhaudoista.
Kaikkien murheiden päälle presidentti Zelenskyi on hakeutunut kovaan yhteenottoon myös maansa sisäpolitiikassa.
Oligarkit koville
Viime viikolla Zelenskyin johtama Ukrainan kansallinen turvallisuusneuvosto langetti elinikäisiä pakotteita useille maan mahtaville suurliikemiehille. Heihin kuuluvat edellinen presidentti Petro Porošenko, kaivos-, kemian- ja konepajateollisuuden monialamiljardööri Kostjantyn Ževago, maan suurimman pankin aiemmin omistaneet liikekumppanit Ihor Kolomoiskyi ja Hennadi Boholjubov sekä Venäjälle karkotettu mediamoguli Viktor Medvetšuk, jolta on viety Ukrainan passi.
Maan omiin kansalaisiin kohdistuvia pakotteita perustellaan”valtion turvallisuuteen, alueelliseen koskemattomuuteen ja Ukrainan suvereniteettiin kohdistuvilla” uhilla sekä liikemiesten asettamilla ”esteillä maan kestävälle taloudelliselle kehitykselle”.
Pakotteet myös ex-tukijoille
Mielenkiintoista on, että jokaisella sanktioiduista oligarkeista on kiinteä kytkös Ukrainan politiikkaan.
Porošenko johtaa omaa Eurooppalainen solidaarisuus – puoluettaan, jolla on 27 edustajaa Ukrainan 450-paikkaisessa parlamentissa Verhovna Radassa. Porošenko on myös itse kansanedustaja, jolla on vanhastaan niskassaan maanpetossyyte yhdessä Medvetšukin kanssa heidän hämäräperäisistä energiakaupoistaan Itä-Ukrainan separatistien kanssa. Herrat ovat kuitenkin erkaantuneet kokonaan eri poluille.
Porošenko tukee vahvasti Ukrainan sotaponnistuksia ja on ostanut omilla rahoillaan aseita maansa armeijalle. Sen jälkeen, kun Zelenskyi keväällä 2022 kielsi kansanedustajana niin ikään toimineen Medvetšukin puolueen, tämä pidätettiin ja karkotettiin pian Venäjälle. Siellä hän ei ole joutunut puille paljaille, sillä Medvetšukin tyttären kummisetä on itse presidentti Putin.
Kolomoiskyin ja Boholjubovin liikeimperiumi puolestaan on alusta pitäen tukenut Zelenskyia erityisesti Kolomoiskyin omistaman 1+1 – nimisen tv-kanavan kautta. Siksi hänen alamäkensä nykyisen presidentin aikana on herättänyt ihmetystä.
Kuka omistaa Ukrainan metallivarat?
Kuten ukrainalaisilla oligarkeilla monesti, myös Kolomoiskyilla on oma puolue, hallitusta tukeva Tulevaisuuden puolesta. Ževago puolestaan on ollut pitkään kansanedustaja ex-pääministeri Julija Timošenkon johtamassa puolueessa, jonka 24 edustajaa istuvat oppositiossa.
Ukrainan mediassa on kuitenkin esitetty arvioita, joiden mukaan oligarkkien kuriin panemisen syyt voivat olla taloudellisia.
Kolomoiskyi ja Boholjubov omistavat suuria mangaaniesiintymiä Dnepropetrovskin alueella, jossa Kolomoiskyi toimi aiemmin kuvernöörinä. Ževago puolestaan omistaa Ukrainan suurimman rautamalmin tuottajan Ferrexpon.
Presidentti Trump on halunnut juuri mineraalivaroja amerikkalaisille vastineeksi Yhdysvaltojen tuesta Ukrainalle.
Juttua korjattu klo 14.39. Korjattu puolustusministeri Pete Hegsethin kirjoitusasu.
uutiskirje 