UNICEF:n tutkimuskeskus Innocentin säännöllisesti ilmestyvissä Report Card -tutkimuksissa tarkastellaan EU- ja OECD-maiden eli kehittyneiden teollisuusmaiden lasten kokonaisvaltaist hyvinvointia vaihtuvien teemojen valossa. Tuoreimmassa katsauksessa Suomen tulos heikkeni merkittävästi monella mittarilla.
– Suomi on maailman onnellisin maa, mutta tämä tutkimus kertoo toista kuvaa lasten ja nuorten tilanteesta, toteaa Suomen UNICEF:n lapsiystävällisen hallinnon päällikkö Sanna Koskinen.
– Tämän tutkimuksen mittareilla Suomea ei voi pitää lasten hyvinvoinnin mallimaana.
Tutkimus asettaa maat paremmuusjärjestykseen analysoimalla hyvän lapsuuden toteutumista kolmen teeman kautta. Teemat ovat mielenterveys, fyysinen terveys ja elämäntaidot.
Kärkeä edustavat nyt Alankomaat, Tanska ja Ranska. Heikoimmin sijoittuivat Turkki ja Chile.
Koronapandemia käännekohta
Tutkimuksen mukaan lasten hyvinvointi kääntyi vauraissa maissa laskuun koronapandemian jälkeen. Lapset ja nuoret ovat eläneet viime vuodet arvaamattomassa, monien kriisien maailmassa, tulkitsee UNICEF. Näitä kriisejä ovat koronan lisäksi muun muassa sodat ja konfliktit, ilmastonmuutos ja taloudellinen epävarmuus.
Vuoteen 2020 verrattuna Suomen tulos laski merkittävästi kolmella mittarilla kuudesta. Heikentymistä tapahtui nuorten itsemurhia, lasten ylipainoa ja oppimistuloksia tarkastelleissa mittareissa.
Ainoastaan lapsikuolleisuusmittari osoitti Suomessa myönteistä kehitystä. Elämäntyytyväisyys ja sosiaaliset taidot pysyivät jokseenkin ennallaan.
Nuorten itsemurhat kasvussa
Suomi sijoittui tutkimuksessa kolmen heikoimman maan joukkoon, kun tarkastellaan 15–19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä.
Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Johanna Virtanen kertoo olevansa huolissaan nuorten itsemurhien määrän kasvusta Suomessa.
‒ Nuorille tarkoitetussa Sekasin-chatissa nuoret ottavat nyt viime vuoteen verrattuna tuplasti useammin yhteyttä tilanteissa, joissa ovat yrittämässä itsemurhaa, Virtanen kertoo.
Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on edelleen kasvanut.
Hänen mukaansa nuoret toivovat, että saisivat tarvitsemaansa apua mahdollisimman nopeasti ja että ihmiset palveluissa eivät koko ajan vaihtuisi.
Tutkimuksen mukaan nuorten itsemurhat yleistyivät 17 muussakin maassa. Kansainvälisesti itsemurha on 15–19-vuotiaiden neljänneksi yleisin kuolinsyy.
Elämäntyytyväisyyden lasku on tutkimuksen mukaan merkittävä trendi EU- ja OECD-maissa: se laski huomattavasti 14 maassa 32 vertailukelpoisesta maasta.
Lapsiperheköyhyys yksi tekijä
Tutkimuksessa ei suoranaisesti oteta kantaa niihin tekijöihin, mitkä kunkin maan sijoittumiseen ovat vaikuttaneet. Sanna Koskinen toteaa kuitenkin lasten hyvinvoinnin muodostuvan hyvinkin monesta eri asiasta, joten syitäkin on monia.
– Mutta voidaan sanoa, että esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden varhainen tuki ei ole meillä toteutunut riittävällä tasolla ja tavalla. Ihan konkreettisesti esimerkiksi koulupsykologeja ja -kuraattoreja ei ole kaikkialla ollut. Yksi keskeinen syy on myös se, etteivät lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ole riittävällä tasolla. Näillä kaikilla on varmasti vaikutusta tilanteeseen, Koskinen sanoo.
Hän nostaa yhdeksi tekijäksi myös lapsiperheköyhyyden.
– Tiedetään, että se vaikuttaa hyvin merkittävästi ja laajasti lapsen hyvinvointiin ja terveyteen. Sitä ei ole onnistuttu Suomessa pitkällä aikavälillä torjumaan riittävästi, vaan köyhissä perheissä elävien lasten määrä on edelleen kasvanut. Kansallisista tutkimuksista tiedetään myös, että perheen sosioekonominen asema näkyy myös oppimistuloksissa.
Tanskassa on onnistuttu pitämään kiinni hyvistä asioista.
Mitä erinomaisen sijoituksensa säilyttäneessä Tanskassa, joka ei pohjoismaana lähtökohdiltaan Suomesta merkittävästi poikenne, sitten tehdään toisin?
– Tanskassa on onnistuttu pitämään kiinni hyvistä asioista. Tanska on kärjessä että sekä mielenterveyden että fyysisen terveyden osalta. Siltä osin voin uskoa, että ainakin palvelut ja resurssit on kohdennettu oikein.
Mielenterveyspalvelut kuntoon
UNICEF:n mukaan Suomessa erityisesti lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut on saatava pikaisesti kuntoon ja lapsiperheköyhyyttä ehkäistävä järjestelmällisesti kaikin keinoin.
‒ Hyvä lapsuus jokaiselle lapselle on paras mahdollinen investointi koko Suomen tulevaisuuteen. Järjestelmällisillä ja päättäväisillä toimilla voimme vielä kääntää tämän huolestuttavan kehityksen suuntaa, Koskinen toteaa.
Report Card -tutkimuksen on laatinut UNICEFin Firenzessä sijaitseva tutkimuskeskus Innocenti. Tutkimuksessa tarkastellaan OECD- ja EU-maiden lasten hyvinvointia.
Tutkimuksen hyvinvointivertailun datan päälähteinä on käytetty muun muassa PISA 2022 (elämäntyytyväisyys, akateemiset taidot, sosiaaliset taidot) -tutkimusta ja WHO:n kuolleisuusdataa (itsemurhat). Tutkimuksen tilastotiedot ovat pääsääntöisesti vuodelta 2022 ja niitä on verrattu vuoden 2018 tietoihin.
uutiskirje 
