Eteläkorealaisella Jejun saarella elää Unescon henkiseksi maailmanperinnöksi luokittelema naispuolisten sukeltajien kulttuuri. Naiset sukeltavat ilman laitteita jopa viidentoista metrin syvyyteen ja pystyvät pidättämään hengitystään minuuttikaupalla. He hakevat valtameren uumenista meren eläviä, muun muassa huippukalliita merikorvia, merisiilejä ja merilevää.
Eläkkeelle 90-vuotiaana
Vuosisatainen perinne on uusien haasteiden edessä. Osa liittyy muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, osa sukeltajiin itseensä. Monia perinteen kantajia, haenyeoita alkaa ikä painaa.
– Jotkut sukeltajista ovat jo kahdeksankymppisiä. Vanhin tällä hetkellä elossa oleva sukeltaja on 95-vuotias. Hän jäi eläkkeelle viisi vuotta sitten. Me sukellamme, kunnes emme enää pysty liikkumaan. Minä olen 69-vuotias. Olin nuorin sukeltaja 45 vuoden ajan, kunnes tyttärestäni tuli viisi vuotta sitten haenyeo. Äitinikin oli sukeltaja, Chunsuk Son kertoo. Hän elää Jejusaaren Iho-dongin kylässä.
Chunsuk Sonin tyttärellä Myeonghyo Kolla on myös yliopistotutkinto. Hänen mukaansa haenyeoilla on merenpohjan maastomuodoista, meren elävistä ja säistä laajat tiedot, jotka auttavat heitä valitsemaan parhaat sukellusajat ja -paikat. Sukeltajat välttävät liikapyyntiä, kunnioittavat vuodenaikoihin liittyviä pyyntirajoituksia ja hyödyntävät perinteistä ympäristötietoa varjellakseen valtamerta lisävahingoilta.
Tulokaslajit syrjäyttävät paikallisia
Jeju sijaitsee Koreansalmessa, Keltaisenmeren ja Japaninmeren ympäröimänä. Saari on sekä meren että valtameren saartama ja lisäksi pohjoisen ja eteläisen ekologisen alueen välissä.
Asiantuntija Sanghoon Yoon kertoo, että ilmastonmuutos muuttaa Jejun merellistä ekosysteemiä.
– Alkuperäisten lajien tilalle tulee uusia, joita ei täällä ole ennen nähty. Jejuun on alkanut ilmestyä trooppisia kaloja ja värikkäitä koralleja, jotka syrjäyttävät paikalliset kotilot, merikorvat ja ruskolevät.
– Kyse ei enää ole ilmastonmuutoksesta, vaan ilmastokriisistä. Mutta on meistä kiinni, onko tämä kriisi vai tilaisuus ennallistaa ja suojella.
Sukeltajat sanovat, että hieman yli vuosikymmen sitten koralliriuttoja ja merivuokkoja alkoi ilmaantua Jejun rannoille. Tulokkaiden luontaisia elinympäristöjä ovat subtrooppiset vesialueet.
– Subtrooppisen valtameren keskimääräinen lämpötila on 18-20 celsiusastetta. Jejun meren lämpötila kohoaa nopeammin kuin ilmasto keskimäärin lämpenee. Tänne saapuu uutta elämää samalla kun merilevämetsät ja vastaavat katoavat, Sanghoon selittää.
Harvenevat joukot
Maailman merien kalakantoja liikakalastetaan raskaasti, ja kalaparvien tapaan kutistumassa ovat myös meren hedelmiä kestävin keinoin korjaavien haenyeo-kalastajien joukot.
Sukeltajakoulun ja kalastajien kyläkomitean puheenjohtaja Seung-chul Ko kertoo, että perinteisiä naissukeltajia arvioitiin vuonna 1966 olevan 24 000.
– Vuonna 2023 haenyeoita oli vain 2 800. Meidän kyläkoulumme opettaa nuoria sukeltajia pitämään kulttuurin hengissä. Se on erityisen tärkeää, koska haenyot alkavat olla vanhoja.
Jejusaari on määritelty suojeltavaksi alueeksi. Unesco on arvioinut arvokkaaksi maailmanperinnöksi saaren naissukeltajien kulttuurin lisäksi sen luonnon.
uutiskirje 