Suomalaiset uskovat yhä vahvemmin maaseudun tulevaisuuteen, selviää Sitran Taloustutkimuksella teettämästä selvityksestä.
Maamerkit-barometrin mukaan maaseudun tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuvia on jo kaksi kertaa enemmän kuin pessimistisesti suhtautuvia. Luottavaisimpia ovat 25-44 -vuotiaat.
– Optimismin lisääntyminen saattaa johtua siitä, että ihmiset kaipaavat kiireettömyyttä. Maaseudulta haetaan vastapainoa hektisyydelle, uskoo hankkeen johtaja Eeva Hellström.
Myös ihmisten usko maaseudun autioitumiseen on romahtanut. Vielä pari vuotta sitten maaseudun tyhjenemiseen uskoi lähes 70 prosenttia vastaajista, nyt enää noin 30 prosenttia.
– Useimmissa Euroopan maissa muuttovirran suunta on eri kuin täällä. Ei ole sanottua, että Suomenkaan trendi muuttovirran suunnassa tulee jatkumaan, Hellström toteaa.
Elämyksiä ja rauhaa
Hellströmin mukaan on selvää, etteivät suomalaiset ole ainakaan kaupungistumassa. Maalaiseksi itsensä kokevien määrä on hieman noussut ja yhä useampi nuori aikuinen kokee itsensä sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi.
Suomalaiset pitävät tärkeimpinä maaseudun ominaisuuksina sen tarjoamaa tilaa ja rauhaa sekä latautumista ja virkistymistä.
– Mielenkiintoista oli, että vanhemmille elämykset ja harrastusympäristö olivat tärkeämpiä, kun taas nuorille maaseudulla oli syvempiä merkityksiä.
Nuorilla myös fyysinen kytkös maaseutuun näyttää vahvistuvan. Kymmenen vuoden kuluttua 40 prosenttia aikoo asua maaseudulla joko kokonaan tai ajoittain.
Toiveena luomua
Selvityksen mukaan puolet suomalaisista toivoo maaseudulle uudenlaista vihreää taloutta. Erityisesti toivotaan, että luomu- ja lähiruokaa saisi nykyistä paremmin. Maatalouden tehostumista toivoo ainoastaan 20 prosenttia vastaajista.
Puoluekannasta riippumatta maaseudulle halutaan uusia asukkaita, uusia toteutustapoja maaseutuelinkeinoille sekä parempia tietoliikenneyhteyksiä.
Kyselyyn vastasi helmikuussa 1 600 suomalaista. Edellisen kerran Sitra kartoitti suomalaisten maaseutu-käsityksiä vuonna 2009.
lehti 