Ammattiliitto JHL vaatii, että valtion työpaikkojen alueellistamisen taloudelliset seuraukset selvitetään paljon nykyistä tarkemmin. Arviointimenetelmiä on uudistettava ja tehostettava.
Samaan johtopäätökseen ovat päätyneet valtiovarainministeriön asettama työryhmä ja puolueeton konsultti.
– Työryhmä toteaa raportissaan, ettei alueellistamisen kustannuksia ole ennakoitu eikä seurattu yhtenäisiä periaatteita ja kulujaottelua noudattaen. Puutteita on ilmennyt, toteaa JHL:n tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan päällikkö Päivi Niemi-Laine.
JHL vaatii, että hallinnonaloille luodaan velvoittavat ja yhtenäiset periaatteet kustannusten ennakoinnista ja seurannasta. Alueellistamistoimien seuranta ja suunnittelu tulee kytkeä selkeästi kehys- ja talousarvioprosesseihin, kuten työryhmä esittää.
– Arvioinnissa on huomioitava henkilöstön hyvinvointi ja viihtyminen työssä. Juuri ne ovat toiminnan tuottavuuden kannalta merkittäviä asioita.
JHL yhtyykin raportin ehdotukseen, että arviointiin otetaan mukaan henkilöstön vaihtuvuus ja sairauspoissaolot.
– Henkilöstön vaihtuvuuden kehitystä seuraamalla saataisiin tietoa siitä, kuinka paljon todellisuudessa joudutaan käyttämään aikaa uusien työntekijöiden rekrytointiin ja perehdyttämiseen. Samalla saadaan kuva siitä, kuinka laajasti organisaatiosta on lähtijöiden mukana kadonnut osaamista ja kokemusta.
Työpaikat hyvitystä
Arvioinnissa pitäisi Niemi-Laineen mukaan mitata myös alueellistamisen ja valtion tuottavuusohjelman yhteisiä vaikutuksia työpaikkojen määrään.
– Alueellistetut työpaikat ovat suurimmaksi osaksi olleet hyvitystä tuottavuusohjelman leikkauksista.
Valtiontalouden näkökulmasta työn ja tehtävien siirrot alueille ovat kustannusneutraaleja. Ne ovat myös tuoneet todellista säästöä, työryhmän raportissa todetaan.
– Työryhmän esittämä arviointimalli on otettava alueellistamisen valtavirtamalliksi. Hyviä esimerkkejä mallista on jo tarjolla muun muassa Verohallinnosta.
– Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean taas on esimerkki siitä, millaisia kielteisiä vaikutuksia huonosti hoidetulla siirrolla on talouteen, yhteiskuntaan, osaamiseen ja sidosryhmäyhteistyöhön, Niemi-Laine toteaa.
uutiskirje 
