Pekka Parkkinen kumoaa työllisyyden kauhuskenaarion
Eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneitä) on Suomessa Tilastokeskuksen toissavuotisen ennusteen toteutuessa runsaan kolmen vuosikymmenen kuluttua melkein puoli miljoonaa enemmän kuin tänään. Silloin myös 90 vuotta täyttäneitä on viisinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
Onko siis väistämättä edessä työllisten (työelämässä mukana olevien) määrän väheneminen?
Näin on, mikäli toteutuu Tilastokeskuksen ennuste, eli jos syntyvyys säilyy ennallaan, jos elinaika pitenee vuosikymmenessä kahdella vuodella ja jos maahanmuuttovoitto on 10 000 henkeä vuodessa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen ei suostu pitämään edellä esitettyä väistämättömän kehityksen kuvauksena.
Hänestä on aivan päinvastainen kehitys mahdollinen. Hän kirjoittaa Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissaan, että Suomessa voi olla työllisiä kymmenin tuhansin enemmän kuin työllisten ennätysvuotena 2008. Työllisiä oli viime vuonna 2 531 000.
Parkkinen ottaa työllisten lukumäärää laskiessaan mukaan Tilastokeskuksen väestöennusteen rinnalle työllisyysasteen. Työllisyysasteella tarkoitetaan työelämässä mukana olevien osuutta samanikäisestä väestöstä.
Ikäluokan 16–64 -vuotiaiden työllisyysaste oli Suomessa viime vuonna alle 71 prosenttia. Ikäluokasta kävi töissä 70,6 prosenttia.
Tavoitteeksi
Tanskan luvut
Työllisyysasteen pysyessä ennallaan alenisi työllisten lukumäärä vuoteen 2030 saakka. Mikäli työllisyysaste pysyisi eri ikäluokkien sisällä muuttumattomana ja mikäli Tilastokeskuksen ikäryhmittäiset väestöennusteet toteutuisivat, supistuisi työllinen työvoima ensi vuosikymmenellä keskimäärin tuhannella henkilöllä kuukaudessa. Vuonna 2030 työllisiä olisi Parkkisen laskelmien mukaan tällöin lähes 170 000 vähemmän kuin viime vuonna.
Parkkinen lähtee siitä, että Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmassa otettuun tavoitteeseen – nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin – pyritään tosissaan.
Mikäli tuo tavoite saavutetaan, olisi työllistä työvoimaa 2020-luvun jälkipuoliskolle saakka enemmän kuin viime vuonna. Seuraavina vuosikymmeninä työllisiä olisi noin 2,5 miljoonaa. Tähän laskelmaan Parkkinen ei ole ottanut mukaan eläkeikäisten työllisyysasteen mahdollista kasvua.
Näkemyksensä vielä paremman kehityksen mahdollisuudesta Pekka Parkkinen perustaa vertailuun muihin Pohjoismaihin. Työllisyysasteet ovat niissä olleet viime vuosina korkeammat kuin täällä, Tanskassa jopa 77 prosentin luokkaa.
Jos Suomessa päästäisiin näin hyvään työllisyyteen ja Tilastokeskuksen väestöennusteet toteutuisivat, olisi vuonna 2040 täällä työllisiä kymmeniä tuhansia enemmän kuin ennätysvuotena 2008.
Työelämässä
pitempään
VATT:n tutkimusjohtaja perustelee myönteistä näkemystään myös sillä, että parhaassa työiässä olevien työllisyysasteet ovat Suomessa tänään huomattavasti korkeammat ja nuorten sekä ikääntyneiden työllisyysasteet matalammat kuin 75 prosentin työllisyystavoite.
Parkkinen kiinnittää huomiota myös siihen, ettei hallitusohjelmassa ole 75 prosentin työllisyysasteen tavoitetta asetettaessa mukana laskelmia niistä vaikutuksista, jotka koituvat siitä, että työelämässä pysytään pitempään, jolloin siinä mukana pysyvien 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa.
Työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin 33 800 henkilöä oli viime vuonna ansiotyössä 65 vuotta täytettyään. Ensi vuosikymmenellä tulevat suuret ikäluokat eläkeikään, joten työssäkäyntiluvut tuossa ikäluokassa saattavat lisääntyä merkittävästikin.
Kaikki tekijät
huomioon
Työllisyysennusteiden laatiminen nojaamalla pelkästään tietoihin työikäisen väestön määrästä on Parkkisen mielestä yhtä järjetöntä kuin eläkepommin pelkääminen eläkeikäisen väestön kasvun takia.
Vaikka työikäistä väestöä olisikin Suomessa tuntuvasti vähemmän kuin nyt, voi työllistä työvoimaa olla täällä tulevaisuudessa enemmän kuin tänään.
lehti 