Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Kirsi Aholan mukaan lääketieteellisissä tautiluokituksissa on tietyille sairauksille kriteerit, mutta työuupumus ei ole mukana luokituksissa.
Aholan mielestä yhtenäisen määritelmän avulla työuupumus voitaisiin tunnistaa nopeammin.
– Nyt tällaista konsensusta ei ole olemassa. Työuupumus on psykologinen ilmiö, josta on monenlaisia näkemyksiä ja määritelmiä.
Sairauslomalle eri diagnoosilla
Työuupunut pääsee nytkin yleensä palkalliselle sairauslomalle, mutta silloin sairaus on lääkärin mukaan oireista riippuen masennusta tai ahdistusta.
– Työuupumus johtaa hyvin usein myös fyysisiin sairauksiin, vaikkapa sydänkohtaukseen, Ahola sanoo.
Hänen mukaansa työuupumus johtuu yleensä työoloista.
– Jos se luokitellaan muista syistä työntekijän sairaudeksi, hoidetaan enemmän ihmistä ja työolot jäävät helposti korjaamatta.
Aholan mielestä työuupumuksessa pitäisi korjata työolosuhteita, miettiä miksi voimat työssä loppuvat ja auttaa ihmistä työtä muuttamalla.
– Vaikka ihminen palaisi töihin sydänkohtauksen jälkeen, olisi suotavaa, että olisi paluuvaihe, jossa työnkuvaa tarkistetaan.
Työuupumus ei ole yksilöllistä heikkoutta, vaikka yksilölliset ominaisuudet tai elämäntilanne voivat altistaa sille. Vaikka alttius olisi, ei rasittavakaan työ välttämättä uuvuta. Jos työpaikan asiat ovat kunnossa, työ rytmittää elämää ja tuottaa hyvinvointia.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työuupumuksessa pelkkä ihmisen hoitaminen ei riitä, vaan työuupumus todennäköisesti uusiutuu.
Jos yhtenäinen määritelmä työuupumukselle löydetään, voiko sen perusteella jatkossa päästä palkalliselle sairauslomalle, Kirsi Ahola?
– Olisi se mahdollista, mutta vaatisi myös lakimuutoksia. Tällä hetkellä laissa todetaan, että vain sairauden vuoksi poissaolosta korvataan.
Unettomuus kertoo uupumisesta
Työuupunut ei ole vielä sairas, mutta työ aiheuttaa hänelle stressioireita, jotka pitkittyessään sairastuttavat. Työuupumus on krooninen oireyhtymä.
– Olo on uupunut, asenne työhön muuttuu kyyniseksi, itsetunto työntekijänä ja jopa ihmisenä romahtaa. Se on lähellä masennusta, kertoo psykologi Salla Toppinen-Manner Työterveyslaitoksesta.
Ylikuormitus johtuu usein sekä työstä että selviytymiskeinoista, kuten taukojen laiminlyönnistä ja päivien venyttämisestä. Syynä voivat olla myös olosuhteet, kuten se, että työntekijä ei pysty vaikuttamaan töihinsä tai esimies ei tue tarpeeksi.
– Työuupumuksen tunnistaminen vaatii hoksottimia. Hyvä hälytyskello on uni: vaikka ihminen ei itse tajuaisi kuormittuvansa, uni häiriintyy, Toppinen-Manner sanoo.
Jonkinasteisesta työuupumuksesta kärsii useampi kuin joka neljäs työssäkäyvä suomalainen ja vakavasta 2,5 prosenttia työntekijöistä.
Lievässä työuupumuksessa väsymyksestä ja kielteisestä suhtautumisesta työhön ja omaan selviytymiseen kärsitään kuukausittain, vakavassa viikoittain.
Työuupumuksesta kärsivää ei ainakaan helpota se, että työuupumusta ei luokitella sairaudeksi, jolloin työntekijä ei saa poissaoloajalta palkkaa. Ilman diagnoosikoodia harvalla on varaa jäädä pois töistä, kertoo uusin Työ Terveys Turvallisuus -lehti.
lehti 