Avaruusstrategia uusittiin lopuksi hallituskaudeksi
Suomi on Euroopan avaruusjärjestön ESAn jäsenmaana muiden mukana valloittamassa avaruutta. Suomi on kisassa pieni tekijä, mutta pienelläkin on oma vissi tehtävänsä, luonnehtii Tekesin teknologiajohtaja Kimmo Kanto.
Avaruusasiain neuvottelukunta luovutti tiistaina valmistelemansa kansallisen avaruusstrategian elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle (kesk.). Uusi strategia ulottuu vuoteen 2011.
Suomella on Kannon mukaan kapean alan osaamista, joka pärjää globaalissakin kilpailussa. Suomen osaamisen ydintä ovat radiotekniikka ja röntgentekniikka, joita hyödynnetään maata kiertävien satelliittien tutkatekniikassa.
Kyse on kaukokartoitussovelluksista, joita pystytään käyttämään öin ja päivin, sateella ja pilvisellä säällä.
– Tutkalle löytyy päivittäistä hyötykäyttöä. Sillä voi esimerkiksi avustaa talvimerenkulkua monitoroimalla Itämeren jäätilannetta, Kanto kertoo.
Muita sovelluksia ovat mm. metsävarantojen kartoitus Suomessa ja kansainvälisesti sekä ilmastomuutoksen tutkimus.
– Suomesta löytyy johtavia tutkimusryhmiä ilmakehätieteissä.
Osaamista ja
verkottumista
Avaruusyhteistyön hyödyt ovat Kannon mukaan ilmeiset. Huipputekniikan saavutuksia voidaan soveltaa laajasti myös avaruusteknologian ulkopuolella.
– Avaruuskilpailussa laitteille asetettavia vaatimuksia ovat esimerkiksi keveys, kestävyys ja energiatehokkuus. Nämä ominaisuudet sopivat aika moneen laitteeseen.
Verkottumisella on Kannon mielestä erityinen merkitys. Globaali talous toimii yhä enemmän verkostoina ja kansallisten valmiuksien pitää olla sen mukaiset.
– Arvoverkoissa pitää olla mukana. Kansainvälinen avaruustoiminta kehittää osaamista mukana oleville yrityksille ja tutkimusryhmille.
Avaruusyhteistyö on tuottanut ilmakehän yläpuoliselle taivaalle runsaasti infrastruktuuria. Painopiste on nyt Kannon mukaan sen hyödyntämisessä.
– Strateginen näkökulma asiaan on, että Suomen pitää kaikin keinoin varmistaa, että satelliitti-infrastruktuurin tuottama aineisto on saatavissa meille kustannustehokkaasti.
Suomen
panokset pieniä
Avaruustoiminnan kansallinen budjettirahoitus on tänä vuonna noin 48 miljoonaa euroa. ESA:n jäsenmaksuihin rahasta menee noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Se tekee 0,6 prosenttia ESAn noin 3 miljardin vuosibudjetista. Suomen osuus on vain vajaat puolet eurooppalaisesta keskitasosta.
Avaruusjärjestön jäsenmaksu on lähtökohtaisesti tietty osuus bruttokansantuotteesta. Jos sitä sovellettaisiin suoraan Suomen jäsenmaksuun, jäsenmaksuosuutemme olisi 1,4 prosentin avaruusjärjestön budjetista.
– Alhainen jäsenmaksu selittyy sillä, että Suomi on jättäytynyt pois ESAn kalleimmista hankkeista, kuten kantoraketti- ja miehitettyjen lentojen ohjelmista.
Suomalainen
astronautti?
ESA haki viime kesänä uusia astronautteja. Suomesta hakijoita siunaantui 336, heidän joukossaan 58 naista.
Avaruusasian neuvottelukunta toivoi, että suomalaishakijoiden pärjäämisestä olisi saatu tietoa kerrottavaksi avaruusstrategian luovutustilaisuuteen. ESAn tiedotuslinja osoittautui kuitenkin niukaksi. Järjestöstä kerrottiin, ettei ennakkotietoja tipu. Käteen jäi tieto, että viimeiseen testivaiheeseen kutsuttavat 40 astronauttiehdokasta valitaan huhtikuun puoliväliin mennessä.
Toukokuussa ilmoitetaan astronauttikoulutukseen valittavien neljän henkilön nimi.
– Kilpailu on erittäin tiukkaa, sillä hakijoita oli yli 8 000. Valintaan tarvitaan osaamista ja onnea, Kanto sanoo.
uutiskirje 
