Kiander rauhoittelee talousnäkymistä huolestuneita:
Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n johtaja Jaakko Kiander ei ole huolissaan Suomen valtiontalouden lisävelasta. Valtiontalouden rakenne ja Suomen hyvä maine kestävät hyvin lisävelan oton.
Kiander näkee, että Suomen taloudenhoidossa on edelleenkin sijaa talouspolitiikalle. Syitä verokorotusten ja budjettileikkausten pakkokeinoihin ei ole.
– Suomessa korostuu liikaa huoli ja paniikki. Jos me nyt tämän laman takia otamme velkaa vielä 30 miljardia lisää, niin se ei ole mikään suuri juttu, vaikka sitä Suomessa pidetään jonakin maailmanloppuna.
Kiander sanoo, että taantuma tarkoittaa Suomen taloudessa sitä, että valtionvelan bruttokansantuoteosuus ehkä nousee 30 prosentista 50 prosenttiin.
– Ei se nyt ole niin kumma juttu. Vuonna 2000 velkaosuus oli myös 50 prosenttia.
– Jos velkaa otetaan lisää, niin mennään velkarakennekehityksessä vähän taaksepäin, mutta ei se nyt sen dramaattisempaa ole. Siitä voidaan tietysti tehdä hirveä draama, jos halutaan ja ruvetaan sillä itseämme pelottelemaan.
Pakkokeinot
eivät tarpeen
Kianderin arvioi, että Suomessa on periaatteessa tehty oikeaa talouspolitiikkaa, kun on pyritty elvyttämään. Veronkorotusten ja budjettileikkausten pakkokeinot ovat hänen mielestään pahin vaihtoehto.
– Pakot eivät ole astuneet peliin. Toistaiseksi vasta pelätään tätä velkaantumista, mutta Suomen tilanne on aika hyvä verrattuna muihin maihin. Nyt on aika kaukana se tilanne, että ajauduttaisiin pakkorakoihin.
Kianderin mukaan 1990-luvun alun laman kourissa Suomen talouspolitiikassa panikoitiin ja pakkokeinot otettiin käyttöön.
– Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikana valtio yritti rajuilla veronkorotuksilla ja säästöillä saada alijäämän kuriin, mutta toimet oli täysin tehottomia. Koska sitä mukaa kun leikattiin, niin työttömien määrä vain kasvoi ja siten veropohja meni alaspäin.
– Tällaisessa lamatilanteessa säästäminen on ihan hyödytöntä puuhaa. Silti luulen, että sitten kun nämä velka- ja taantumanumerot tulevat meillä rumemmiksi ensi vuoden lopulla ja kun mennään eduskuntavaaleihin, niin sitten kaikki ovat jo hyvin huolissaan.
Kiander ei usko, että nykyinen Matti Vanhasen (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) hallitus ryhtyisi korjailemaan lamaa pakkokeinoilla, vaan jättää sen seuraavan hallituksen tehtäväksi – jos se on edes tarpeen.
– Parasta tietysti olisi, että laman jälkeen tulisi taas voimakas nousukausi. Taloudellinen nousu pitäisi sitten huolen siitä, että valtion verotulot nousisivat ja talous tasapainottuisi ikään kuin itsestään.
– Riski on siinä, että talouskasvua ei tule. Silloin me joudutaan jossain vaiheessa näihin leikkaustoimiin.
Pahin skenaario Suomen talouden nousun kannalta toteutuu silloin, jos Euroopan ja maailmantalous ei syystä tai toisesta lähdekään nousuun.
Porvarihallitus elvyttää
veronkevennyksillä
Vaikka Kiander kehuu Vanhasen–Kataisen hallitusta valitusta elvytyslinjasta, hän sanoo sen elvytystä tyypilliseksi porvarihallitukselle.
Kianderin arvion mukaan elvytyspaketin reaalinen arvo on reilut kolme miljardia euroa.
– Meillä on eurooppalaisittain aika iso elvytyspaketti. Sen suuruus on 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Elvytyksen kohdentumisesta täytyy sanoa, että on toisaalta luontevaa, että porvarihallitus kohdistaa elvytyksen nimenomaan veronkevennyksiin. Nyt 90 prosenttia elvytyksestä menee erilaisiin veronkevennyksiin. Varsinaiset menolisäykset on hyvin vaatimattomia.
Kiander sanoo, että hallituksen puheet suuremmista elvytysrahoista ovat ”niitä toiveita”:
– Hallitus kyllä esittää siihen pari miljardia päälle toivomusta, että kunnat laittaisivat pakettiin lisää rahaa ja muut sitten, mikä on vähän hutera toive, ehkä.
Hallitus on elvyttänyt yksityiseen kulutukseen lisäämällä ostovoimaa. Esimerkiksi varsinaiset julkisen talouden rakennuskohteet ovat jäänet hyvin pitkälle vaikeuksissa kamppailevien kuntien harteille.
lehti 