Iisalmessa perehdyttiin sunnuntaina kapitalismiin maksamattomien laskujen taloutena Heikki Patomäen, Heikki Hiilamon, Yrjö Hakasen ja Arja Alhon johdattelemana.
Patomäki vertasi uusliberalismia uusteknokraattiseksi versioksi konservatiivisesta talousliberalismista.
– Jo 1970-luvun alusta joka vuosi henkeä kohti laskettu maailman talouskasvu on ollut pienempi kuin edellisenä vuotena. Reaali-investoinnit ovat laskeneet.
– New Yorkin kaupunki alkoi toteuttaa uusliberalistista politiikkaa 1970-luvulla kaupungin rahoituskriisin vuoksi. Samaan aikaan demokraattisen sosialismin leviäminen Chilessä ja Ruotsissa pelotti oikeistoa. Valtionrajojen ulkopuolella toimivat rahoitusmarkkinat luotiin USA:ssa.
– Nykytilanne muistuttaa vuosien 1870–1914 ajanjaksoa. Sadan vuoden takaiseen tilanteeseen ero on siinä, että fossiiliset polttoaineet alkavat loppua, ilmasto lämpenee sekä ydinaseet uhkaavat tuhota elämän maapallolta.
Bruttokansantuote kasvanut 50 miljardia 10 vuodessa
Hakanen muistutti Suomen BKT:n kasvaneen kymmenessä vuodessa 130 miljardista 180 miljardiin euroon.
– Suurituloisimmat ovat kasvattaneet tulojaan 20 vuoden aikana yli 200 prosenttia. On siirrytty tuloeroja tasoittavasta veropolitiikasta tuloerojen kasvattamiseen.
Alho esitteli Vaihtoehtokomitean esitystä, jonka mukaisesti lisättäisiin 120 euroa kuukaudessa työttömyys- ja työmarkkinatukeen sekä pienimpiin sairauspäivärahoihin.
– Se tekee 255 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Toimeentulotuen alikäyttö on 200 miljoonaa euroa vuodessa, joten 120 euron kuukausikorotus voidaan maksaa siitä. Yli 53 000 työttömälle on kertynyt yli 500 työmarkkinatukipäivää.
– Suurin osa ansiosidonnaisen saajista on työskennellyt alle 3 000 euron kuukausipalkalla. Köyhyysraja on nopeasti edessä, kun ansiosidonnainen on 60 prosenttia palkasta. Perusturvan perustason on oltava täyden kansaneläkkeen suuruinen.
Suomi köyhyysliemessä
Hiilamon mukaan vuoden 1990 jälkeen toimeentulotuen saamisen kesto on kasvanut, ei niinkään saajien määrä.
– Ihminen joutuu byrokraattiseen loukkoon, jos saa samanaikaisesti toimeentulo-, asumis- ja työmarkkinatukea. Perustulo helpottaisi tätä pattitilannetta.
– Työmarkkinatuki on 26 euroa päivässä, jota maksetaan viideltä päivältä viikossa. Puolison tulojen tarveharkinta voi tiputtaa työmarkkinatuen nollaan.
– Asumistuki on 80 prosenttia asumiskustannuksista. Kuukaudessa on jäätävä 417 euroa välttämättömyysmenoihin. Kolmasosa työmarkkinatuen saajista saa toimeentulotukea. Olemme köyhyysliemessä toisin kuin Tanska, Ruotsi ja Norja, Hiilamo muistutti.
Kansantaloutta tasan kaikille -foorumin järjestäjinä olivat Lapinlahden ja Iisalmen Vasemmisto, Iisalmen demarit, Ylä-Savon Vihreät ja SKP:n Kuopion piiri.
uutiskirje 
