Poikkeuksellisen lumirikas talvi tuo mukanaan paljon sulaneita hulevesiä. Osa sekaviemäreihin tulevista vesistä kuormittaa jätevedenpuhdistuslaitoksia, jotka joutuvat ylikuormituksen takia päästämään vesiään myös puhdistamattomina vesistöön.
Tekniikan lisensiaatti Katariina Kujala-Räty Hajaputsari ry:stä sanoo, että ohijuoksutus on puhdistustehon kannalta kuitenkin parempi vaihtoehto, kuin yrittää johtaa kaikki vedet puhdistamon lävitse. Suuret määrät kylmää sulamisvettä haittaavat puhdistusprosessia. Myös saostuneet ravinteet voivat lähteä vesiin.
– Jäteveden määrä nousisi muuten niin valtavaksi, Kujala-Räty sanoo.
Ohijuoksutuksilta ei Kujala-Rätyn mukaan voida millään välttyä. On järkevämpää puhdistaa yhdyskuntajätevedet, kuin antaa hulevesien sekoittaa puhdistusprosessia.
Yleensä puhdistamot pysyvät kuitenkin lupaehdoissa annetuissa rajoissa.
Vesivarastoja kuormitusta tasaamaan
Varastoaltaita on rakennettu Suomen ympäristökeskuksen yli-insinöörin Erkki Santalan mukaan tuskin lainkaan Suomessa. Altailla voitaisiin tasata valumavesien keväisiä ja sateiden aiheuttamia kuormitushuippuja.
Santalan mukaan erillisviemäröinti jäte- ja huleveteen on jäänyt jälkeen etenkin vanhojen kaupunkien keskustoissa, joissa järjestelmän rakentaminen on kallista.
Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontu arvioi, että jäte- ja hulevesiverkostoa on Suomessa 50 000 kilometriä. Sekaviemäreiden määrää ei tarkalleen tiedetä, mutta Rontun mukaan puhutaan kymmenistä ehkä sadoista kilometreistä.
Erillisten viemärien rakentaminen alkoi Rontun mukaan Suomessa1950-luvulla. Helsinkiin ensimmäinen jätevedenpuhdistuslaitos rakennettiin 1910-luvulla.
Vuoden 1961 vesilaki pakotti laitosten rakentamiseen. Niitä syntyi paljon 1970-luvulla.
lehti 