Vasemmistoliiton puoluekokous Vantaalla sujui odotetusti ilman yllätyksiä. Tässä jutussa käydään läpi havaintoja Vantaalta.
Muuttuva puolue
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää sanoi avauspuheessaan, että puolueeseen on kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen liittynyt yli 4 000 ihmistä. Kun Porin puoluekokouksessa jäseniä oli alle 10 000, on heitä nyt yli 14 000.
Muutos näkyi myös puoluekokouksessa. Noin puolet 300:sta puoluekokousedustajasta oli ensikertalaisia. Yksi vanhemman kaartin edustaja murahti humoristisesti, että perinteinen ehdokkaiden junttaustyö on muuttunut paljon vaikeammaksi, kun uusia edustajia on niin paljon.
Tämä näkyi myös ennakkospekulaatioissa. Useampi kokouspaikalla ollut sanoi, että henkilövalintoja on vaikea veikata, kun ensikertalaisia on niin paljon.
Tämä ei tietenkään ole huono asia. Se vain kertoo muutoksen laajuudesta – moni puolue olisi onnellinen, jos sen jäsentilanne kehittyisi samaan tapaan kuin vasemmiston.
Henkilövalinnat
Perinteiseen tapaan etenkin tiedotusvälineiden suurin mielenkiinto kohdistui henkilövalintoihin. Puheenjohtaja Minja Koskelan jatko oli ennakkoon tiedossa, mutta varapuheenjohtajisto meni täysin uusiksi.
Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kauden kansanedustaja Laura Meriluoto Kuopiosta. Meriluoto päihitti tiukassa äänestyksessä oululaisen ensimmäisen kauden kansanedustajan Jessi Jokelaisen. Suuria linjaeroja kaksikon välillä ei ollut. Meriluodon kohdalla painottuu hieman enemmän sote-asiat, minkä lisäksi hän painotti aluepolitiikan merkitystä.
Jos haluaa löytää yllätyksen, sellainen nähtiin toisen varapuheenjohtajan kohdalla. Äänestyksessä Varsinais-Suomen Kemiönsaarella asuva Otto Bruun voitti kainuulaisen Miikka Kortelaisen. Nelikymppinen Bruun on ollut puolueen jäsen muutaman vuoden, 32-vuotias Kortelainen koko aikuisikänsä. Kortelainen on muun muassa johtanut vasemmistoliiton puoluevaltuustoa pitkään.
Mistä Bruunin valinta sitten kertoo? Eniten Bruunista itsestään, hän kampanjoi aktiivisesti ja vakuutti monet ennen puoluekokousta järjestetyissä ehdokastenteissä. Bruunin tausta on kansalaisliikkeissä ja -järjestöissä.
Lisäksi hän teki räjähdysmäisen nousun kunta- ja aluepolitiikassa, kun hän nostatti hienosti nimetyn Kemiönsaari-ilmiön. Vasemmistoliiton kampanja onnistui niin hyvin, että Bruun veti mukanaan kaikki vasemmistoliiton ehdokkaat valtuustoon.
Kortelainen nousi lopulta kolmanneksi varapuheenjohtajaksi, kun hän voitti äänestyksessä pyhäjärveläisen Jouni Jussinniemen. Jussinniemi istui kaksi kautta puolueen varapuheenjohtajistossa.
Niin Kortelainen kuin Jussinniemi tulevat vasemmiston vanhoilta valtaseuduilta. Kuten yksi kokouspaikalla tiivisti: jos Kortelainen ei olisi ollut ehdolla, Jussinniemi olisi valittu.
KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa haastateltiin uudet varapuheenjohtajat pian valinnan jälkeen. Voit kuunnella haastattelun alla olevan upotuksen kautta. Juttu jatkuu upotuksen jälkeen.
Minja Koskela on johtanut puoluetta reilun vuoden, nyt varapuheenjohtajisto meni täysin uusiksi. Iso muutos oli ennakkoon tiedossa, sillä kansanedustaja Veronika Honkasalo ja kaksi kautta varapuheenjohtajana istunut Minna Minkkinen eivät hakeneet jatkokautta.
Joku voisi sanoa, että Kuopion puoluekokouksessa tehtiin äärimmäisen tärkeä päätös yhden äänen erolla. Silloin puoluesihteerin valinta siirrettiin puoluekokoukselta puoluevaltuustolle. Näin ollen Vantaalla ei ollut edes mahdollisuutta, että myös puoluesihteeri vaihtuu.
Puoluesihteeri Anna Mäkipää on ilmoittanut hakevansa jatkokautta. Siitä päättää puoluevaltuusto ensi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan. Vastaehdokkaita ei ainakaan vielä ole tullut.
Ay-liikkeen rooli
Henkilövalinnat kertovat omaa kieltään myös ammattiyhdistysliikkeen roolista puolueessa. Jussinniemi on Teollisuusliiton aktiivi, mutta ei tullut valituksi.
Toisaalta Miikka Kortelainen istuu keskusjärjestö SAK:n edustajiston varapuheenjohtajana ja edustaa julkisen alan JHL-liittoa. Ay-liikkeellä on edelleen iso rooli puolueessa, mutta sekin on muuttumassa.
Toinen todiste muutoksesta nähtiin puoluehallituksen valintojen kohdalla. Yksi ehdokkaista oli Auto- ja kuljetusalan liiton AKT:n varapuheenjohtaja Niko Blom. Häntä lobattiin voimalla puoluehallitukseen. Lopulta paikka tuli, mutta varasijalla, mikä varsinaisessa työssä ei merkitse mitään. Mutta Blomin äänimäärä kertoo ay-liikkeen merkityksestä jotain.
Median tarjoama paikka
Tiedotusvälineissä vasemmistoliitto nähdään jonkinlaisena kummajaisena, jolla on ihan oma paikkansa puoluekentällä. Se on myös hyvä asia, koska se kertoo useammasta asiasta. Yksi niistä on se, että linja on selvä.
Henkilövalintojen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä voi päätellä, että puheenjohtaja Minja Koskela ja muut kansanedustajat tulevat saamaan vielä monta kertaa eteensä kysymyksen velkajarrusta.
Sunnuntaina kokouksessa hyväksyttiin uusi tavoiteohjelma. Perinteiseen tapaan tiedotusvälineet yrittivät etsiä siihen tehtyihin esityksiin jotain mehukasta. Yksi muutosesityksestä koski sotilasliitto Natoa. Nato-jäsenyyttä vastustanut esitys ei menestynyt, vaan puoluekokous äänesti sen nurin.
Viestinnällisesti ongelma on helppo ymmärtää. Toisaalta voi kysyä, kuinka suuri yllätys on, että vasemmistoliitossa on sotilasliittoon kielteisesti suhtautuvia ihmisiä. Jollain tapaa varauksellisesti siihen suhtautunevat kaikki vasemmistolaiset.
Oikeasti mielenkiintoinen tavoite on vasemmistoliiton vaatimus 15 euron vähimmäistuntipalkasta. Suomessa ei tällä hetkellä ole vähimmäispalkkaa, vaan palkat määräytyvät työehtosopimuksissa.
Etenkin SDP:n ay-puolella ajatus vähimmäispalkasta on herättänyt kauhistusta, koska sen nähdään uhkaavan yleissitovuutta. Samalla demarien ay-porukalta on jäänyt huomaamatta, että yleissitovuus on pian toden teolla uhattuna, jos järjestäytymisaste laskee entisestään.
Puolueen itsetunto
Kun äänenkannattaja kirjoittaa, että puolueen itsetunto on vahva, voi sille helposti hymähdellä. Samalla on huomattava, että useampi vaalivoitto on tehnyt paljon hyvää henkisellä puolella. Voittaminen on nykyään täysin mahdollista.
Ja nykyään hyvin moni tuntuu hyväksyvän ajatuksen, että monta tapaa olla vasemmistolainen.
Juttua päivitetty 24.11. klo 10.50: Korjattu SAK:n valtuusto edustajistoksi.
uutiskirje 
