Harmaan talouden torjuntaan tarkoitettu käännetty arvonlisävero aiheuttaa monimutkaisuutensa vuoksi harmaita hiuksia rakennusalalla.
Huhtikuun alussa voimaan astuva uusi järjestelmä mullistaa rakentamispalvelujen myyntien ja ostojen arvonlisäveron käsittelyn yrityksissä. Keskeisin muutos on se, että arvonlisäveron maksaa myyjän sijasta ostaja.
Rakentamisessa aliurakoitsija veloittaa rakentamispalvelujen myynnin ilman arvonlisäveroa ja palvelun ostaja suorittaa arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta.
Käännettyä verovelvollisuutta noudatetaan pääsääntöisesti silloin, kun kysymys on kiinteistöön kohdistuvasta rakentamispalvelun myynnistä tai työvoiman vuokrauksesta rakentamispalvelua varten. Lisäksi ostajan tulee olla elinkeinonharjoittaja, joka omassa toiminnassaan säännöllisesti myy rakentamispalveluja, vuokraa työvoimaa sitä varten tai tekee kiinteistönluovutuksia.
Mikäli molemmat ehdot eivät täyty, myyjän tulee normaaliin tapaan laskuttaa arvonlisäverolla. Käännetty arvonlisävero ei siten koske esimerkiksi kuluttajakauppaa tai asunto-osakeyhtiöitä, kun taas kunnat voivat kuulua sen piiriin.
Hankalia tulkintakysymyksiä
Rakennusteollisuus RT:n mielestä uuden järjestelmän tekee hankalaksi juuri tulkintakysymykset siitä, milloin käännettyä arvonlisäveroa on sovellettava. Jatkossa sekä rakentamispalvelujen myyjän, ostajan että verottajan on oltava tarkkana, jotta vältetään käännettyyn arvonlisäveroon liittyvät virhemahdollisuudet
Uuteen järjestelmään siirtyminen on vaatinut kattavaa opastusta ja kovaa satsausta niin yrityksiltä kuin verohallinnoltakin.
– Rakennusteollisuus RT on tehnyt mittavan työn kouluttaessaan omia jäsenyrityksiään uuteen järjestelmään. Koulutustilaisuuksia on järjestetty lukuisia eri puolilla Suomea, kertoo työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT:stä.
Kovasti koulutustarvetta
Liiton tilaisuuksissa on koulutettu yli tuhat jäsenkunnan edustajaa ja edelleen tarvetta tuntuu kentältä löytyvän. Myös verottajalla tulee olla koneisto kunnossa, jotta käännetyn arvonlisäveron käsittely sujuu kivuttomasti.
Karin mukaan on erityisen tärkeää, että neuvonta pelaa ja palautukset toimivat hyvin eivätkä vaaranna pienten yritysten maksuvalmiutta.
– Aiemmin alihankintayritykset lisäsivät laskuunsa arvonlisäveron ja tilittivät sen valtiolle keskimäärin kahden kuukauden kuluttua. Nyt ne laskuttavat arvonlisäveron verran vähemmän, mutta maksavat omien tarvikehankintojensa yhteydessä arvonlisäveroa ja saavat siitä palautuksen tai hyvityksen toisinaan vasta noin kahden kuukauden kuluttua. Tästä aiheutuva maksuvalmiuden kiristyminen voi tulla karvaana yllätyksenä monelle yritykselle.
Tapio Karin mielestä käännetty arvonlisävero ei riitä poistamaan harmaata taloutta rakennusalalta, vaan entistä tiukempia toimia on otettava käyttöön.
lehti 