Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski vastaa kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin ja vihreiden europarlamentaarikon Ville Niinistön väitteisiin, joiden mukaan vasemmisto olisi hiljaa Iranin kansannoususta. Asiasta uutisoi muiden muassa Iltalehti tänään maanantaina.
– Kaikkien katse kuuluukin olla juuri nyt Iranissa, mutta toivoisi että kollegat Östman ja Niinistö varmistaisivat ennen lausuntojaan, etteivät puhu puutaheinää, Lohikoski sanoo tiedotteessaan tänään maanantaina.
– Me vasemmiston eduskuntaryhmässä olemme ottaneet kantaa Iranin mielenosoittajien puolesta. Sekä minun että puolueen puheenjohtajan somekanavista voi käydä asian varmistamassa
Niinistö syytti hiljaisuudesta
Niinistö syyttää vasemmistoa hiljaisuudesta viestipalvelu X:ssä Iranin suhteen ja korostaa sitä, että vihreät aina demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolella.
– Laitavasemmistossa hiljaisempaa, hän kirjoittaa.
– Hiljaisuus kumpuaa siitä, että osalle laitavasemmistossa ”lännen imperialismin” vastustaminen menee aina kaiken muun edelle. Ei tunnisteta Venäjän tai Iranin sortokonetta kun USAn imperialismi vie kaiken huomion. Itse uskon YKn ihmisoikeusjulistukseen ja sen arvoihin kaikkialla.
Niinistö arvioi lisäksi, että Suomessa on vähän ”perinnelaitavasemmistoa” joka reflektiivisesti ymmärtää kaikkea mikä vastustaa ”USA-imperialismia” on vähän.
– Ehkä Erkki Tuomioja on ainoita näkyviä hahmoja siinä, hän uskoo.
Hiukan sekavassa päivityksessään hän ottaa puheeksi myös Ukrainan.
– Europarlamentissa näkyy kun vasemmistoryhmän pohjoismaiset tukevat Ukrainaa, Keski- ja Etelä-Eurooppa ei.
Syytös Hamasin myötäilystä
Östman näki asiakseen vielä maanantaiaamuna lähettää asiasta tiedotteen, vaikka jo ajoissa sunnuntaina vasemmistoliitosta ainakin Pia Lohikoski, puheenjohtaja Minja Koskela ja europarlamentaarikko Li Andersson olivat julkaisseet asiasta sosiaalisessa mediassa mielipiteensä.
Östman väitti, että Suomessa monet usein vihervasemmistoon lukeutuvat poliittiset toimijat, jotka normaalisti profiloituvat ihmisoikeuksien voimakkaina puolustajina, ovat olleet poikkeuksellisen hiljaa Iranin tilanteesta.
– Tämä vaikeneminen paljastaa ihmisoikeuspuheen kaksinaismoralismin ja epäjohdonmukaisuuden. Erityisesti yleensä naisten oikeuksia puolustavien hiljaisuus on korvia huumaavaa. Iranissa naiset ovat protestien etulinjassa ja maksavat vastarinnastaan kovan hinnan, kun islamistihallinto alistaa ja rankaisee heitä, Östman arvioi.
– Iranin demokraattisten kansanliikkeiden sivuuttaminen ja tästä seuraava tosiasiallinen myötäily Hamasin, Hizbollahin ja Teheranin teokraattisten vallanpitäjien suuntaan on käsittämätöntä ja moraalisesti kestämätöntä, hän jatkaa.
Östman näkee, että islamistisen Iranin päävihollisen, Israelin, toimia koskeva kritiikki on Suomessa ja laajemmin Euroopassa on välitöntä, jatkuvaa ja äänekästä,
– Kun Israelin kritiikki on toistuvasti voimakasta, mutta Iranin sortotoimet sivuutetaan, valikoiva solidaarisuus voi muuttua piileväksi antisemitismiksi.
Kaksi viikkoa protesteja
Iranissa on protestoitu laajasti jo kaksi viikkoa Iranin ylintä johtajaa ajatollah Ali Khameneita ja hänen konservatiivista sortohallintoaan vastaan. Maan hallinto on aloittanut väkivaltaisen vastarinnan tukahduttaakseen noin kaksi viikkoa sitten alkaneet mielenosoitukset. Iranin mielenosoituksista tihkuu vain vähän tietoja, sillä Iran sulki viestiyhteydet ulkomaailmaan.
– On selvää, että tilanne on äärimmäisen vakava. Kuten kannanotossani totesin: Iranin kansa tarvitsee myös eurooppalaisten huomion ja tuen. Kaikki tuki Iranin rohkeille mielenosoittajille taistelussaan hirmuhallintoa vastaan, Lohikoski sanoo.
Raivoa on tällä kertaa herättänyt Iranin valuutan romahdus ja maan taloustilanne. Elinkustannuskriisi on saanut kansan kaduille.
Iranilaiset haluavat kansannousulla kaataa pappishallinnon ja vaativat järjestelmän muutosta. Mielenosoitukset voivat johtaa vallankumoukseen, mutta väkivaltaisen diktatuurin kaataminen ei ole helppoa.
Mielenosoituksia on kuvattu suurimmiksi sitten vuoden 2022, jolloin Iranin siveyspoliisi murhasi nuoren kurdinaisen Mahsa Aminin. Tuolloin käynnistyi huivikapina ja laajempi protestiliike.
”Rohkeat iranilaiset”
Li Andersson antoi sunnuntaina sosiaalisessa mediassa kaiken tukensa Iranin rohkeille mielenosoittajille ja kurdeille.
– Iranissa kansalaiset ovat taas kaduilla protestoimassa sortohallintoa vastaan. Mielenosoituksia on kuvattu suurimmiksi sitten vuoden 2022, jolloin Iranin siveyspoliisi murhasi Mahsa Aminin. Silloin mielenosoittajiin kohdistettiin hyvin rajuja vastatoimia ja monille langettiin kuolemanrangaistus osallistumisesta, Andersson kirjoitti.
– Mutta nyt rohkeat iranilaiset ovat taas kaduilla laajoissa protesteissa, ja Iranin hallinto on vastannut muun muassa katkaisemalla nettiyhteydet. Yleensä tämä on merkki hallinnon aikeista kohdistaa laajamittaista väkivaltaa mielenosoittajiin, joten Iranin kansa ansaitsee tällä hetkellä tukemme ja huomiomme.
Samalla hän muistutti kurdien tilanteesta Syyriassa. Hän vaati, että EU:n pitää edellyttää kurdien itsehallinnon kunnioittamista ja roolia maan hallinnossa Syyriaa tällä hetkellä hallitsevalta HTS:ltä ehtona minkäänlaiselle muodolliselle hallinnon tunnustamiselle.
– On käsittämätöntä, että EU:n kaksi korkea-arvoisinta johtajaa, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja neuvoston johtaja Antonio Costa eilen olivat Damaskoksessa vierailulla ja poseerasivat kuvissa Syyrian nykyjohdon kanssa. Tämä samaan aikaan, kun tämä sama hallinto hyökkää sotilaallisesti Isisiä vastaan taistelleiden kurdien kimppuun.
Vasemmisto aktiivinen jo 2022
Myös Minja Koskela kirjoitti Iranin tilanteesta sunnuntaina. Hän muistutti siitä, että vasemmistoliitto vaati jo Mahsa Aminin tapauksen aikaan vuonna 2022 Suomea tukemaan Iranin demokratiakehitystä ja ihmisoikeuksien puolustajia.
– Iranin hallinto ja väkivaltakoneisto yrittävät kaikin keinoin hiljentää rohkeat mielenosoittajat keinoja kaihtamatta. Edes ihmisten henki ei ole liian kova hinta autoritäärisen hallinnon pystyssä pitämiseksi, Koskela totesi tämänhetkisistä tapahtumisista.
– Kuten vuonna 2022, myös vuonna 2026 Suomen tulee tukea iranilaisten pyrkimyksiä vapauteen ja demokraattiseen tulevaisuuteen. Iranilaisilla on oikeus elää ilman sortoa ja väkivaltaa sekä puolustaa itsemääräämisoikeutta ja demokratiaa.
uutiskirje 
