Luonnonsuojeluliitto esittää:
Suomen luonnonsuojeluliitto esittää seuraavaan hallitusohjelmaan uutta vieraslajilakia ja miljoonan euron starttirahaa vieraslajien uhan torjuntaan.
– Haitallisten vieraslajien määrä uhkaa kasvaa ilmastonmuutoksen ja rajojen avautumisen myötä, sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola luonnonsuojeluliitosta.
Vieraslajityöryhmän esitys luovutettiin maa-ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.) keskiviikkona. Ryhmään kuulu noin 20 asiantuntijaa virastoista, korkeakouluista ja järjestöistä ja valmisteluun osallistui työn eri vaiheissa yli sata asiantuntijaa. Luonnonsuojeluliitto pitää hyvänä, että Suomeen tehtiin vieraslajistrategia, ennen kuin uhat pääsevät riistäytymään käsistä.
Luonnonsuojeluliitto esittää, että seuraavaan hallitusohjelmaan lisätään vieraslajilain lisäksi vieraslajilautakunta, jolla olisi päätoiminen pääsihteeri.
– Jotta asia ei enää viivästyisi, asia on nyt saatava kunnolla hallitusohjelmaan. Lajit eivät odota hallinnon toimia, vaan leviävät, Veistola toteaa
Jättiputken hävittäminen maksaa 12 miljoonaa euroa
– Uusien haitallisten vieraslajien Suomen luontoon leviäminen on tehokkainta ja halvinta estää etukäteen, Veistola sanoo.
– Esimerkiksi jättiputkien hävittäminen Suomesta maksaisi 12 miljoonaa euroa.
Jättiputki voi ihokosketuksessa aiheuttaa palovamman kaltaisen reaktion.
Veistolan mukaan jättiputken hävittäminen kokonaan on mahdollista, ja tehtävään voitaisiin ryhtyä pilottihankkeena vieraslajien torjunnassa. Monet lajit ovat pesiytyneet kuitenkin niin, että niistä ei ole mahdollista päästä eroon.
Meren hiekkarannoilla kurtturuusu on peittänyt harvinaisten lajien kuten meriotakilokin ja rantakaalin elinpaikkoja. Kurtturuusua on istutettu katujen ja teiden piennaralueille.
– Kanadanvesirutto on tukkinut vesistöjä esimerkiksi Kuusamossa, Veistola tietää.
Luonnonsuojeluliitto ja MTK esittivät Suomen vieraslajistrategian tekemistä vuonna 2002. Strategia saatiin kansalliseen biodiversiteettiohjelmaan vuonna 2006.
Suomessa on listattu noin 300 vieraskasvi ja -eläinlajia, joista 157 on suorasti tai epäsuorasti haitallisia. Näistä yli sata on maa- ja metsätalouden piirissä.
Lisäksi tunnistettiin 128 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista vieraslajia, jotka voivat aiheuttaa välitöntä tai välillistä haittaa. Noin kolmannes niistä kuuluu maa- ja metsätalouden vieraslajeihin. Näistä haitallisiksi luokiteltuihin vieraslajeihin kuuluu Suomessa jo esiintyviä sekä Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todettuja lajeja. Niistä suurin osa esiintyy jo Suomessa.
Omaksi ryhmäkseen työryhmä on erottanut erityisen haitalliset vieraslajit. Näitä ovat vaaralliset kasvintuhoojat, 37 karanteenilajia, joiden tuonti ja levittäminen on kielletty direktiivillä kaikissa EU:n jäsenmaissa. Lisäksi erityisen haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa on nimetty jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana ja minkki. Näiden lajien kohdalla tulee ryhtyä viipymättä tehokkaisiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai ainakin leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.
Minkki vaikuttaa lintujen pesintään
– Minkki vaikuttaa lintujen ja myös sammakoiden pesimätulokseen, Veistola kertoo. Samankaltaisia vaikutuksia on supikoiralla, joka pyydystää samoilla apajilla alkuperäiseen eläinkantaamme kuuluvan ketun kanssa.
Haitallisista nisäkäslajeista Veistola mainitsee lisäksi rotan, villikanin, kanadanmajavan ja villikissan.
Suomen merialueille ovat rantautuneet esimerkiksi alusten pohjiin kiinnittyvä merirokko sekä petovesikirppu ja amerikansukasjalkainen.
Iso uhka monimuotoisuudelle
Vieraslajit ovat ihmistoiminnan seurauksena levinneitä eliölajeja. Uudessa elinympäristössään nämä ei-toivotut lajit vaikeuttavat alkuperäisten lajien selviytymistä, levittävät tauteja ja muuttavat elinympäristön rakenteita. Yleisesti vieraslajeja pidetään maailmassa luonnon monimuotoisuuden toiseksi suurimpana uhkatekijänä.
Vieraslajeja on kulkeutunut mm. rautateitse, puisten pakkausten tai laivojen painolastivesien mukana. Osan lajeista ihminen on hyötytarkoituksenaan tuonut puutarhaansa, riistaeläimeksi tai kalankasvatuksen tarpeisiin. Suomeen saapuneista yli 600 vieraslajista suurin osa ei muodostu uhkaksi alkuperäisille lajeille, mutta osan tiedetään aiheuttavan vakavia ekologisia ja taloudellisia haittoja.
Suomessa luonnonsuojelulain nojalla vierasperäistä lajia ei saa levittää luontoon, mikäli laji saattaa muodostaa pysyvän kannan. Useimpien haitallisten, pysyvän kannan muodostaneiden vieraslajien hävittäminen on lähes mahdotonta. Lajien leviämisen estäminen on helpompaa sekä kustannustehokkaampaa.
Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus eli biodiversiteettisopimus edellyttää maita laatimaan vieraslajeja koskevat kansalliset strategiat tai ohjelmat. Suomen kansallinen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma vuosille 2006-2016 on asettanut kansallisen vieraslajistrategian laatimisen aikatauluksi vuodet 2007-2010.
Kansallisen vieraslajistrategian valmistelu käynnistettiin syksyllä 2008 maa- ja metsätalousministeriön koordinoimana. Valmistelusta vastasi työryhmä, ja valmistelutyötä tehtiin pienemmissä eri osa-alueiden asiantuntijaryhmissä (Itämeri, sisävesistöt, maaympäristöjen vieraskasvit, vieraat maaselkärankaiset, maa- ja metsätalouden vieraslajit). Kansallinen vieraslajistrategia valmistui maaliskuussa 2011.
lehti 