Reilu kymmenen prosenttia suomalaista yrittää päästä työelämään pelkän peruskoulututkinnon varassa. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) koulutusjohtaja Markku Koposen mielestä ilmiö johtuu suomalaisen koulutusjärjestelmän pullonkauloista.
Vaikka aloituspaikkoja toisen asteen koulutukseen on runsaasti enemmän kuin peruskoulunsa päättäviä nuoria, noin 13 prosenttia ikäluokasta jää vuosittain ilman koulutuspaikkaa.
Koposen mukaan ongelmana ovat aikuisopiskelijat, jotka kouluttautuvat moninkertaisesti.
Esimerkiksi moni lukion suorittanut lähtee ylioppilastutkinnon jälkeen opiskelemaan ammatilliseen oppilaitokseen. Vastaavasti osa ammatillisen tutkinnon suorittaneita suorittaa toisen tutkinnon aikuisena, jos ensin opiskeltu ala ei kiinnosta tai työllistä.
– Opiskelupaikat tulee varata niille nuorille, joilla ei vielä ole tutkintoa, Koponen sanoo.
Samansuuntaisia vaatimuksia on esitetty myös palkansaajapuolelta. Etenkin palkansaajajärjestö SAK sekä toimihenkilökeskusjärjestö STTK ovat koulutuspoliittisissa puheenvuoroissaan huomauttaneet, että pelkän peruskoulun varaan jäävien osuus työikäisestä väestöstä on liian korkea.
Koposen mukaan koulutuspaikkojen väärään kohdentumiseen vaikuttaa myös käytössä oleva rahoitusjärjestelmä.
– Koko ammatillisen koulutuksen rahoitus pitäisi laittaa uusiksi. Rahoituksen tulisi kannustaa koulutuksen järjestäjiä ottamaan vastuu koko ikäluokan koulutustavoitteista. Sen tulisi myös tukea tutkinnon osien suorittamista sekä koulutuksen ja työn vuorottelua.
Yrityksiin palkataan väkeä
Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti torstaina henkilöstö- ja koulutustiedustelunsa tulokset. Siitä selviää, että viime vuonna yrityksiin palkatuista runsaalla 40 prosentilla oli tutkinto ammattioppilaitoksesta. Joka neljännellä oli ammattikorkeakoulututkinto ja joka viidennellä yliopistotutkinto.
Taantuma vaikutti vuoden 2010 rekrytointeihin. Ammatillisen koulutuksen saaneita palkattiin yrityksiin vähemmän kuin aikaisemmin.
– Teollisuus palkkasi tuotteiden valmistukseen ja palvelujen tuotantotehtäviin selvästi vähemmän uutta henkilöstöä. Hienoinen rekrytointitarpeen kasvu kohdistui korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin, koulutusasiantuntija Satu Ågren sanoo.
Ågrenin mukaan talouden piristyminen on jo aiheuttanut lieviä rekrytointivaikeuksia. Eniten rekrytointivaikeuksia esiintyi ammatillista koulutusta vaativissa palvelualojen tehtävissä.
lehti 