TVY:n Karjalainen: ”Lopettakaa vaikuttavuushössötykset!”
Työmarkkinatukiuudistusta tutkineiden viesti ei yllättänyt ketään Työttömien valtakunnallisessa yhteisjärjestössä.
– Jos kaivaa esiin Kansan Uutisia ajalta, jolloin laki uudistettiin, niin niistä voi nähdä meidän jo silloin sanoneen, että laki epäonnistuu, sanoo TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen.
– Tiesimme silloin, ettei sen mukaan toimittaessa ratkaista mitään. Aktivoinnin uhka ja uhkailu toimeentulon menettämisellä eivät saa pitkäaikaistyöttömiä avoimille työmarkkinoille. Me kerroimme jo silloin, että kunnilla ei ole paikkoja sijoittaa pitkäaikaistyöttömiä.
Karjalainen kehottaakin lopettamaan hössöttämisen työllistämistoimien vaikuttavuudesta. Pelotteiden avulla ei työllistymisen esteitä poisteta.
– Puhuttaisiin sen sijaan asiaa. Alettaisiin puhua siitä, että ihmiset tarvitsevat elämäänsä sisältöä ja mahdollisuuksia. He tarvitsevat vertaistukea ja sen kautta toimintaa ja työtä.
Vaihtoehdot
puuttuvat
Karjalainen toteaa pitkäaikaistyöttömien tilanteen huonontuneen entisestään, kun TVY:n yhdistysten toimintamahdollisuuksia kavennettiin ratkaisevasti. Tähän johti työvoimahallinnon tuen lopettaminen niiltä.
Työttömien yhdistyksille alettiin asettaa vaatimuksia vaikuttavuudesta ja ihmisten saamisesta avoimille työmarkkinoille. Yhdistysten tukea on leikattu kolmanneksella ja niiden lukumäärä on vähentynyt puolella pelkästään tukipolitiikan muuttumisen seurauksena.
– Nyt tutkijat toteavat, että monelta pitkäaikaistyöttömältä puuttuvat vaihtoehdot, että työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei ole mahdollista.
Tutkijat katsovat, ettei aktivoinnin lisääminen yksin edistä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja he ovat Karjalaisen mukaan oikeassa myös katsoessaan, että pitkäaikaistyöttömien kannustaminen ja motivoiminen takaisin työmarkkinoille vaatisi yksilöllisten ongelmien selvittämistä ja oikeanlaisen tuen löytämistä.
Tutkimus osoittaa sen, mitä TVY on koko ajan korostanut eli pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat muutakin tukea kuin palkkatukea.
Unelma ja ainoa
mahdollisuus
– Omiin kyselyihin saamistamme vastauksista selviää, että palkkatuettu työ on pitkäaikaistyöttömien mielestä heidän ainoa mahdollisuutensa.
Työttömät näkevät itse, että koulutuksen puute ja huono terveys ovat tosiasiallisia esteitä työllistymiseen muunlaiseen työhön.
Karjalainen kertoo Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliiton Itä-Suomessa viime vuonna tekemän hyvinvointitutkimuksen osoittavan, että pääsy palkkatuettuun työhön on pitkäaikaistyöttömien unelma.
– Pääseminen 500 työttömyyspäivän jälkeen uudelleen vuodeksi kiinni palkkatuettuun työhön oli heidän unelmansa, koska he realisteina tiesivät, ettei heillä ole mitään muita mahdollisuuksia työllistyä. Heitä ei oteta avoimille markkinoille.
Tämänkin kohderyhmän unelmalle on pantu esteitä. Tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja on vähennetty kolmannelta sektorilta. Työllisyysmäärärahoja on leikattu kaikkialta muualta paitsi kovia kokeneilta rakennetyöttömyyden alueilta.
Ruotsin mallista
pelastus?
Nyt valtiovallan tulisi satsata kolmannen sektorin elvyttämiseen, jotta sen työllistämismahdollisuudet saataisiin eri puolilla maata uudelleen käyttöön. Tähän tarvittaisiin pari miljoonaa euroa, ei sen enempää, uskoo TVY:n puheenjohtaja.
Työmarkkinatuen uudistusta kovin sanoin viime viikolla arvostellut työministeri Tarja Cronberg on viitannut mahdollisuuteen ottaa pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa mallia Ruotsista. Naapurimaassa pääsee henkilö 450 työttömyyspäivän jälkeen toistaiseksi voimassa olevaan tukisuhteeseen kolmannelle sektorille.
– Tämä olisi pelastus tuhansille 90-luvun pitkäaikaistyöttömille, arvioi Karjalainen.
Työttömien yhdistyksissä muutoksen toteuttaminen vaatisi ensin verkoston elvyttämistä. TVY:llä on kymmenittäin yhdistyksiä, joilta on viety mahdollisuudet toimia. Monella paikkakunnalla ollaan Lea Karjalaisen mukaan jo nyt valmiita elvyttämään toimintaa – kunhan saadaan rahoitus kuntoon.
– Liikettä on siis syntynyt. Uuden aallon liikkeelle lähtö on mahdollinen.
Kaksi ryhmää
jää jalkoihin
Karjalainen näkee – työttömyyden laman vuoksi kasvaessa ja tukikäytännön jatkuessa työmarkkinoilla ennallaan – edessä tilanteen, jossa kaksi erilaista työttömien ryhmää jää muiden jalkoihin.
– Voin ennakoida, mitä työttömyyden lisääntyessä tapahtuu 15 vuotta sitten työttömäksi jääneille. Työttömiä saattaa tänä ja ensi vuonna tulla lisää jopa satatuhatta.
He jäävät toiselle sijalle, kun työvoimahallinnon vähenevät resurssit satsataan uusiin työttömiin, kun keskitytään kouluttamaan näistä heitä, jotka eivät työllisty nopeasti. Työhallinnon resurssit eivät kerta kaikkiaan riitä muuhun. Siellä on käsiä jo vähennetty.
Karjalainen sanoo tietävänsä, että hallitus on osoittanut tähän toimintaan pientä resurssilisää. Se ei kuitenkaan auta, koska työvoimatoimistoja on tuottavuusohjelman toteutuksen yhteydessä jo lopetettu ja lopetetaan edelleen.
Toinen työvoimahallinnon resurssipulasta kärsimään joutuva väestöryhmä syntyy yliopistoista ja ammattikorkeakouluista työelämän käyttöön valmistuvista.
– Tapahtuu aivan sama kun 90-luvulla, uskoo Karjalainen.
Koulutettujen ja ammattiin valmistuvien urakehitys pysähtyy. He ylikouluttautuvat laman ohimenemistä odottaessaan ja heille käy samoin kuin 90-luvun ylikoulutetuille. Läheskään kaikki tästä joukosta eivät työllisty.
lehti 