Opiskelijat kokevat työssäkäyntinsä pääasiassa positiivisena asiana. Tärkeimpinä syinä opintojen ohessa työskentelyyn ovat välttämättömän toimeentulon turvaaminen ja elintason parantaminen, mutta myös työkokemuksen hankkimiselle ja uusien taitojen oppimiselle opiskelijat antavat arvoa.
Huomattava osa haluaa työskennellä opintojen ohessa, mutta ei täysiä päiviä. Valtaosa pitää ihanteellisena määränä joko alle kymmentä tai 10–19 viikkotuntia. Niistä, jotka eivät tällä hetkellä työskentele, huomattava osa haluaisi töihin. Vastaavasti paljon työskentelevien joukossa on niitä, jotka haluaisivat keventää työtaakkaansa.
Muun muassa tällaisia tuloksia saatiin tänään tiistaina julkistetussa tutkimuksessa, jonka toteutti Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus yhteistyökumppaneinaan Palvelualojen ammattiliitto (PAM) ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY).
”Opinnot ja työssäkäynti ovat tiettyyn rajaan asti sovitettavissa yhteen.”
– Opinnot ja työssäkäynti ovat tiettyyn rajaan asti sovitettavissa yhteen, summasi tuloksia HYYn hallituksen puheenjohtaja Leena Pihlajamäki.
Vasta iso työmäärä hidastaa opintoja
Tutkimuksen mukaan työssäkäynti ei näytä hidastavan opintoja merkittävästi, jos se pysyy alle 20 viikkotunnissa.
13 prosenttia tutkituista oli kuitenkin tehnyt edellisellä viikolla ansiotyötä yli 40 tuntia ja 18 prosenttia 30–39 tuntia. Näillä tuntimäärillä opiskelutahti hidastuu selvästi. Julkistamistilaisuudessa laskeskeltiin, että jos myös opiskelu luetaan työksi, todellinen työtuntien määrä saattaa monella kivuta jopa 70 tuntiin viikossa.
Eniten töitä tehdään opintojen alkuvaiheessa, jolloin opiskelu ja työssäkäynti ovat myös helpoimmin yhteensovitettavissa.
– Hallitusneuvotteluissa tulee luultavasti olemaan esillä opintotuen muuttaminen etupainotteiseksi siten, että se olisi opintojen alkuvaiheessa isompi ja loppuvaiheessa suuremmalta osin lainaa. Tämä tutkimus osoittaa, ettei se olisi järkevää, koska juuri opintojen alkuvaiheessa työssäkäynti ja opiskelu ovat helpommin sovitettavissa yhteen, Pihlajamäki sanoi.
Biotieteilijät pessimistisimpiä
Opiskelijoiden tulevaisuudenusko on tutkimuksen valossa melko vahvaa.
– Vain 12 prosenttia uskoo olevansa pitkiäkin aikoja työttömänsä. On tietysti makuasia, onko se paljon vai vähän, sanoi tutkimuksen tekijä Teemu Kemppainen.
Yllättävänä tuloksena hän piti tulevaisuudenuskon valtavaa vaihtelua eri alojen välillä: esimerkiksi lääketieteen opiskelijoista jopa 95 prosenttia oli optimistisia työuransa suhteen, kun humanisteista optimisteja oli vain reilut 10 prosenttia ja bio- ja ympäristötieteilijöistä alle 10 prosenttia.
– Uskoisin erojen johtuvan työn kysynnän ja tarjonnan suhteesta eri aloilla. Tulevaisuudenusko heijastelee aitoa työmarkkinatilannetta, Kemppainen arveli.
Tammi-helmikuussa toteutettuun kyselyyn osallistui 1 091 Helsingin yliopiston opiskelijaa.
Aiheesta enemmän Viikkolehdessä 29.4.2011
uutiskirje 
