Toukokuun alusta lähtien voi terveyspalvelut saada missä tahansa oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa tai terveysasemalta.
Voimaan astuva terveydenhuoltolaki parantaa myös mahdollisuuksia valita hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Valinta on mahdollinen, kun se on yksikön toiminnan kannalta järjestettävissä.
Vuonna 2014 voimaan astuva terveydenhuoltolain toinen vaihe laajentaa valinnanmahdollisuudet koko maahan. Silloin mieleisen terveydenhuollon yksikön voi valita myös oman kunnan ulkopuolelta.
Lain toisessa vaiheessa valintamahdollisuus ulotetaan valtakunnallisesti myös erikoissairaanhoidon palveluihin. Hoitopaikka valitaan yhteisymmärryksessä lähetteen kirjoittavan lääkärin kanssa.
Terveyspalvelut mökkipaikkakunnalta
Kuten tähänkin asti kiireellisissä tapauksissa voi käyttää minkä tahansa paikkakunnan terveyspalveluja. Uuden lain myötä terveyspalveluja voi käyttää myös kiireettömässä hoidossa kotikunnan ulkopuolella, missä palvelujen käyttäjä oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti.
Oleskelu voi liittyä esimerkiksi työhön tai lomailuun. Se voi olla myös lähiomaisen asuinpaikkakunta.
Muun kuin oman terveysaseman valinta tulee tehdä kolmea viikkoa ennen ensimmäistä käyntiä. Ilmoitus tehdään sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle.
Asiakas voi valita vain yhden terveydenhuollon yksikön kerrallaan ja valinnan voi tehdä kerran vuodessa.
Terveydenhuollon toimipisteen vaihtamista helpottamaan perustetaan sairaanhoitopiirin sisällä yhteinen potilasrekisteri, jolloin potilastiedot liikkuvat sujuvasti yksiköiden välillä.
Hoitotakuu täsmentyy
Terveydenhuoltolaki täsmentää myös erikoissairaanhoidon hoitotakuuta. Hoidon tarpeen arviointi ja siihen liittyvät tutkimukset on aloitettava kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta hoitoyksikköön, yleensä sairaalaan.
Hoitopäätös on tehtävä kolmen kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta. Leikkaus tai muu hoito on suoritettava puolen vuoden aikana hoitopäätöksestä.
Kansainvälisten ja kotimaisten kokemusten perusteella valinnanvapauden lisäämisen ei uskota aiheuttavan suurta potilaiden liikkuvuutta. Esimerkiksi Helsingin itäisellä alueella terveydenhuollon yksikön vaihtaminen on ollut mahdollista jo muutaman kuukauden ajan. Väestöpohja on 150 000 asukasta ja vaihtoja on tehty muutama sata.
Uudistuksen on arvioitu maksavan itsensä takaisin terveydenhuollon säästöinä.
Ensimmäisenä vuonna kustannusten arvioidaan kasvavan noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Lisäkustannuksia koituu mm. hoitotakuun täsmentämisestä ja neuvontapalvelujen lisäämisestä.
Jatkossa kustannusten arvioidaan kuitenkin alenevan.
Valinnanmahdollisuuden ulottaminen uudistuksen toisessa vaiheessa koko maahan edellyttää korvausjärjestelmän kehittämistä kuntien välillä.
lehti 