Posiva Oy:n suunnittelemassa ydinjätteen loppusijoituspaikassa Onkalossa käytetään Ruotsissa kehitettyä metodia, jonka perusperiaate ei ole juurikaan muuttunut siitä, kun se esiteltiin vuonna 1977: Jäte laitetaan kallioseinämään porattuihin aukkoihin kuparikapseleissa, joita ympäröi bentoniittisavi.
Eurajoen Olkiluotoon onkaloa rakentava Posiva jättää rakennuslupahakemuksen ensi vuonna ja käyttölupahakemuksen vuonna 2018. Viimeistään vuonna 2018 Posivalla on oltava selvitys loppusijoituksen turvallisuudesta.
Tähän mennessä ei ole voitu osoittaa, että ydinjätteen loppusijoitus kallioperään olisi turvallista, todetaan Greenpeacen tilaamassa raportissa Reverse Logic – Safety of Spent Nuclear Fuel Disposal. Raportissa puututaan tämänhetkisiin avoimiin kysymyksiin ja tutkimustyön nurinkuriseen logiikkaan. Sen on kirjoittanut tekniikan lisensiaatti Antti Lempinen. Hän on ollut mukana ydinjätteen loppusijoituksen tutkimuksessa vuodesta 1997 erikoisalanaan bentoniittipuskurin tietokonesimulaatiot.
Avoimia kysymyksiä on Lempisen mukaan paljon. Eri radionuklidien määrää sijoitettavassa jätteessä ei tiedetä varmasti. Kuparin korroosiota puhtaassa vedessä ei ole pystytty sulkemaan pois. Bentoniittisavi saattaa huuhtoutua säilytysaukoista tietyissä olosuhteissa ja se voi muuttua. Säilytysaukon täyte voi myös huuhtoutua pois virtaavan pohjaveden mukana
– Loppusijoituksen turvallisuuden tutkimuksessa ongelma on myös tutkimustyön kehäpäätelmät, Lempinen sanoo.
Nurinkurista logiikkaa
Yksi esimerkki nurinkurisesta logiikasta on eroosio-ongelma. On yleisesti tunnustettu, että virtaava vesi voi viedä merkittävän osan tunnelin täytemassasta ja vapautumisesteenä toimivasta bentoniittisavesta. Tällä hetkellä rakennusluvan saamiselle kuitenkin riittää, että teknisen ratkaisun sanotaan löytyvän.
– Posiva on esittänyt suunnitelman, kuinka löytää ratkaisut avoimina oleviin kysymyksiin. Suunnitelman esittäminen ei kuitenkaan takaa, että ratkaisut olisivat olemassa. Vain usko siihen, että teknologiset ratkaisut lopulta löytyvät, ei voi olla peruste niin kauaskantoiselle ratkaisuille kuin korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitus, Lempinen jatkaa.
Ydinjätteen määrän vähentäminen lopettamalla sen tuotanto on ainoa kestävä tapa vähentää ydinjätteen loppusijoituksen riskejä, sanoo Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkönen.
lehti 