Kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.) esittää mallia ammatillisen koulutuksen uudistamiseksi sekä pitkän aikavälin visiota yhtenäisemmän toisen asteen rakentamiseksi. Hän on laatinut aiheesta noin 20 sivun julkaisunt ”Toinen aste murroksessa”.
– Suomen toinen aste on revennyt kahtia. Amislaisen äitinä olen todistanut, kuinka nuori pääsee kotiin jo lounasaikaan samalla kun lukiolaiset saavat täyden koulupäivän. Lopputulema on, että ammattiin opiskelevan nuoren jatko-opintovalmiudet ovat vaarassa jäädä vajaiksi, koska kaikki nuoret eivät ole itseohjautuvia, hän sanoo tiedotteessa.
Lohikoski on sivistysvaliokunnan jäsen ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Hän arvioi, että ammatillisen koulutuksen ongelmat johtuvat pitkään jatkuneista leikkauksista, epäonnistuneesta amisreformista ja rahoitusmallista, joka kohtelee oppivelvollisia nuoria samoin kuin aikuisopiskelijoita.
Lohikoski korostaa, että perustaitoja, yhteisiä opintoja ja jatko-opintovalmiuksia on vahvistettava, jotta ammatillisen koulutuksen käyneillä olisi todelliset mahdollisuudet jatkaa myös korkeakouluihin.
Hän esittää paitsi välittömien ongelmien korjausta myös laajempaa Oppivelvollisuus 2.0 -uudistusta, jonka pontimeksi hän on laatinut ”Toinen aste murroksessa” -julkaisun. Hän vaatii, että ensi hallituskaudella on käynnistettävä kattava selvitys ja kokeilu toisen asteen yhtenäisestä koulutuksesta ja alueellisista ratkaisuista.
Lohikoski näkee vaarana, että kunnat päätyvät luopumaan osasta toisen asteen oppilaitoksiaan. Lukioista tiedetään Kuntaliiton selvityksestä jo, että opiskelijoiden määrän ennustetaan pienenevän 21 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
– Jos emme suunnittele uudistusta hallitusti, edessä voi olla juustohöyläleikkauksia, lukioiden ja amisten sattumanvaraisia sulkemisia sekä yhä pidempiä koulumatkoja nuorille. Yhtenäisempi toinen aste voi olla monella alueella keino pitää koulutuksen ovet auki ja turvata laadukas opetus koko ikäluokalle Suomessa, Lohikoski sanoo.
Hän toivoo tulevaisuuden toiselta asteelta sitä, että nuori voisi valita painotuksen ammatilliseen tai yleissivistävään suuntaan ilman, että se sulkee pois jatkokoulutusmahdollisuuksia.
– Pienenevien ikäluokkien Suomessa ei ole varaa ylläpitää kahta toisistaan erillistä ja eriarvoistavaa järjestelmää, Lohikoski sanoo.







