Ay-liike kamppaili kansan puolesta

SAK:n Matti Huutola kiittää kansalaispalautetta

Käyty eläkekiista todisti SAK:n varapuheenjohtajan Matti Huutolan (vas.) mukaan ay-liikkeen olevan edelleen voimissaan.

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutolan mukaan hallituksen yksipuolinen päätös eläkeiän nostamisesta synnytti prosessin, joka todisti kansalaisille ammattiyhdistysliikkeen tarpeellisuuden ja sen vahvuuden.

– Kun ammattiyhdistysliikkeellä on yhteinen tavoite ja tarve puolustaa palkansaajia, niin voimaa löytyy. Ihmiset arvostavat ay-liikettä.

Huutolan mukaan ay-liike ei ole vieraantunut ihmisistä, kuten moni on väittänyt. Hänen saamansa valtava kansalaispalaute on tästä todisteena.

– Koskaan aikaisemmin palaute ei ole ollut näin valtavaa. Ihmiset kokivat hallituksen päätöksen epäoikeudenmukaiseksi ja edellyttivät ay-liikkeeltä määrätietoista ja jämerää, mutta asiallista toimintaa. Tässä tapahtui sellainen yleinen kansalaisten oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden esiinmarssi.

Ay-liikkeen viesti oli selvä. Hallituksen päätöstä ei hyväksytä ja ay-liike on valmis tarvittaviin toimiin sen kaatamiseksi.

– Tärkeätä oli, että myöskään Elinkeinoelämän keskusliitto ei voinut hyväksyä sitä, että parlamentti tai kulloinenkin hallitus alkaa ohjailla työntekijöiden rahoja. Työeläkeosuudessahan on kysymys työntekijöiden palkasta. Tämähän olisi voinut johtaa siihen, että kulloinenkin hallitus päättäisi, ryövääkö se eläkerahat vai ei.

Matti Huutola muistutti jo kiistan alkuvaiheessa, että ammattiyhdistysliikkeen työkalupakissa on kaikki toimet aina yleislakkoa myöten. Yleislakkoon ryhtymistä hän ei kuitenkaan esittänyt.

– Ay-liikkeellä pitää olla valmius koviinkin otteisiin. Yleislakko on väline, joka on olemassa. Sitä ei tietenkään käytetä kuin hyvin harkiten, mutta jos sitä tarvitaan, siihen pitää olla mahdollisuus.

Huutola muistuttaa, että painostustoimien onnistumisen takana oli kansalaisten voimakas mielipide. Palkansaajajärjestöt kuuntelivat kansan tuntoja ja olivat ihmisten puolella.

Hänen mukaansa palkansaajajärjestöt eivät tässä harjoittaneet oppositiopolitiikkaa.

– Jos olisimme olleet oppositiopuolueiden asialla, kiistaa olisi tietenkin venytetty mahdollisimman pitkään. Emme esimerkiksi olisi sopineet asiaa ennen opposition välikysymystä.