SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) ja hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.) katsovat, että vuoden 2007 jälkeen eletty tupoton aika on merkinnyt työelämän kehityksen pysähtymistä.
– Meillä on nyt kokemusta liittokohtaisista sopimuksista ja vuoden 2007 jälkeen ei mitään isompaa asiaa ole saatu liikkeelle. Tämän vuoden osalta myös ostovoiman kehityksessä on korjaamisen varaa, sanoi Lyly valintansa jälkeen Tampereella pidetyssä SAK.n edustajakokouksen lehdistötilaisuudessa.
– Kaikki isot ratkaisut ovat jääneet sopimusta vaille. Kaikki epätyypillisiin töihin liittyvät ongelmat ovat ratkaisematta, painotti Huutola.
Vaikka vanhaa tupoa tuskin saadaan elvytettyä, niin molemmat toivoivat uuden hallituksen olevan edeltäjäänsä aktiivisempi työmarkkina- ja talousasioiden yhteensovittamisessa.
Tupoton aika on merkinnyt ongelmia SAK:n ja liittojen suhteissa. Huutolan mukaan SAK:n olisikin sisäisesti selvitettävä keskusjärjestön ja liittojen rajat, kuka tekee ja mitä tekee.
– Helppoa tämä ei ole. Meillä on liittoja, jotka etenevät vahvasti paikallisessa sopimisessa, on liittoja, jotka eivät katso siihen kykenevänsä ja on tupoa haluavia liittoja, sanoi Huutola.
Lyly muistutti, että työmarkkinakenttä on tänään sirpaleinen ja poliittinen kenttäkin on epävakaassa tilanteessa.
SAK:ssa kannatetaan keskusjärjestöjen yhdistämistä, mutta STTK ja Akava ovat sen heti tyrmänneet. Lylyn mukaan onkin selvää, että mitään nopeita ratkaisuja asiaan ei ole.
SAK:n edustajakokous käsitteli myös ohjelma-asiakirjaa, jossa keskusjärjestön tavoitteet linjataan seuraavaksi viideksi vuodeksi. Lylyn mukaan asiakirja on laadittu työntekijän näkökulmasta.
– Sen toteuttaminen on hyvin haasteellista, kuten vaatimus 1800 euron minimipalkasta.
Asiakirjaa pohjustettiin yli 60 puheenvuorossa. Lylyn mukaan se tarkoittaa sitä, että SAK.ssa on palattu nyt juurille.
Poikkeuksellista edustajakokouksessa on ollut, että poliittiset ryhmät eivät ole sen aikana kokoontuneet.
SAK:n kolmipäiväinen edustajakokous päättyy keskiviikkona.
uutiskirje 
