Teknologiateollisuus tähtää työurien pidentämiseen
Teknologiateollisuuden henkilöstön työhyvinvointia parantamaan pyrkivä hanke on käynnistynyt tuloksekkaasti. Viime syksynä käynnistynyt Hyvä työ – Pidempi työura -hanke tähtää muun muassa sairauspoissaolojen vähentämiseen ja työurien pidentämiseen. Mukana on 19 yritystä ympäri Suomen.
– Käynnissä on jo yli 150 toimenpidettä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja ensimmäisiä parannuksia on jo saatu aikaan, hankkeen projektipäällikkö Tiina Hartikainen kertoo.
Hankkeen takana ovat kaikki teknologiateollisuuden työmarkkinaosapuolet.
Pomot koulun penkille
Hankkeessa käytetään Työterveyslaitoksen kehittämää työkykytalomallia, jossa kuvataan työkykyyn ja työhyvinvointiin vaikuttavia asioita. Jokaista kerrosta on kehitettävä: terveyttä, toimintakykyä, osaamista, arvoja ja työoloja.
Monessa yrityksessä lähdettiin ensimmäisenä parantamaan esimiestyötä.
– Työntekijät kaipasivat esimiehen palautetta ja läsnäoloa arjen työssä. Selvisi myös, että kehityskeskusteluja ei ole pidetty kaikissa henkilöstöryhmissä. Monessa yrityksessä lähdettiin liikkeelle vuorovaikutuskoulutuksesta, Hartikainen kertoo.
Työntekijät kaipasivat myös työtä tukevaa koulutusta ja muutoksia työaikajärjestelyihin. Moni ei tuntenut jaksavansa eläkeikään saakka.
– Parannuksia, kuten etätyötä, työaikapankkia ja varamiespalvelua, on otettu käyttöön.
Hyvinvointia riskirajoilla
Hankkeen aikana teknologiateollisuuden henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa on selvitetty ns. yksilötutkan avulla. Tulosten mukaan työhyvinvointi-indeksi keikkuu hyvän alarajoilla, mutta ei kauan, jos mitään ei tehdä, sanoo emeritusprofessori Juhani Ilmarinen.
– Tässä ollaan riskirajoilla koko ajan. Jos toimenpiteitä ei tehdä, taso putoaa varmasti hyvän alapuolelle.
Ilmarisen mukaan tuloksissa yllättävintä oli, että 35-54 -vuotiaiden työhyvinvoinnissa on puutteita.
– On tärkeää kiinnittää huomiota myös nuorten ja keski-ikäisten työhyvinvointiin. Toimihenkilöillä työhyvinvointi näyttää paranevan iän myötä.
Ilmarisen mukaan työhyvinvoinnin tason putoaminen 35 vuoden jälkeen saattaa johtua siitä, että töihin tullessa odotukset ovat korkealla.
– Kymmenen vuoden päästä alkuhuuma on poissa ja realiteetit iskevät päälle. Toisaalta korkeat työhyvinvoinnin luvut nuorilla voivat olla merkki siitä, että heidät otetaan hyvin vastaan.
Eroja ryhmien välillä
Toinen merkittävä tulos olivat henkilöstöryhmien väliset erot.
– Oli hämmästyttävää, kuinka paljon matalammalla tasolla työntekijöiden työhyvinvointi oli verrattuna johtoon ja toimihenkilöihin. Myös yritysten välillä oli huomattavia eroja. Muutama oli lähellä kriittistä rajaa. Ennen kaikkea ongelmiin pitäisi nyt pyrkiä löytämään yrityskohtaisia ratkaisuja, Ilmarinen painottaa.
Hankkeen on tarkoitus laajentua ensi vuonna, kun kehitetyt toimintamallit levitetään teknologiateollisuuden yritysten käyttöön. Mukaan toivotaan satoja yrityksiä.
uutiskirje 
