SAK:n edustajakokous käveli järjestön hallituksen yli käsitellessään alkavan viisivuotiskauden tavoiteohjelmaa.
Kokous ei hyväksynyt ohjelmaluonnoksessa esille ollutta aluetoimistojen määrän supistamisesta kahdeksaan. Keskusjärjestön hallitus oli keväällä päättänyt lakkauttaa kuusi aluetoimistoa ja asia sisältyi edustajakokouksen hyväksyttäväksi valmisteltuun alkavan edustajakokouskauden kattavaan tavoiteohjelmaan.
Aluetoimitsijaa ei päätöksen toteutuessa olisi enää ollut Vaasassa, Porissa, Lahdessa, Mikkelissä, Joensuussa eikä Imatralla. Supistukset olisi toteutettu niin sanotun luonnollisen poistuman tietä ilman irtisanomisia.
Edustajakokouksessa tilanne muuttui täysin.
Kansanliike
vastusti
Hallituksen päätöstä arvosteltiin useissa edustajakokouksen puheenvuoroissa ja kokous päätti äänestäen, että SAK:n aluetoiminta muodostuu jatkossakin viidestä toiminta-alueesta ja 13 aluetoimistosta henkilökuntineen.
Lakkauttamisaikeet synnyttivät talvella puoluerajat ylittäneen kansanliikkeen vastustamaan SAK:n aluetoiminnan heikentämistä.
Metalliliiton sodankyläläinen kokousedustaja Juha Karppinen kuului aluetoiminnan puolustajiin ja oli tyytyväinen.
– Hyvä, että Lappia ei unohdettu, iloitsi Pahtavaaran kultakaivoksen pääluottamusmies.
– Asia on Lapin työväestölle tärkeä. Aluetoimintaa ei Lapissa voi hoitaa Oulusta käsin, Välimatkat ovat suuret. Toimitsijan työpäivät menisivät autolla ajeluun.
Johtaja Matti Tukiaisen mukaan edustajakokouksen päätös johtaa neuvotteluihin henkilöstön siirroista. Lisäpalkkausten sijasta kokouksessa hyväksytty talousraami edellyttää henkilöstön supistamista. Tukiainen arvio vähennystarpeeksi viisivuotiskaudella vajaat 15 henkilötyövuotta.
– Alueiden osalle siitä koituu siis kolmannes.
Akuuteimmat järjestelytarpeet ovat Rovaniemellä, Porissa ja Joensuussa. Lapin aluetoimitsija jää eläkkeelle kuluvana kesänä, Porin aluetoimitsija alkusyksystä. Joensuussa toimitsija on määräaikaisessa työsuhteessa.
Asiantuntijoita
aluetoimistoihin?
– Edustajakokouksen hyväksymä talousraami pakottaa meidät neuvottelemaan siirroista, että joku lähtisi Rovaniemeen, Joensuuhun ja Poriin, sanoo Tukiainen, joka toivoo ratkaisujen löytyvän sopimalla.
Tukiainen arvioi prosessin käynnistyvän neuvotteluilla lakkautuksen välttävien aluetoimistojen lähitoimistoissa työskentelevien kanssa. Kyseeseen tulevat siten Kuopion, Oulun ja Turun aluetoimistot.
– Ja onhan ainakin teoriassa mahdollista, että siirtyjiä löytyy Jyväskylästä tai vaikka Tampereelta. Ne ovat toimistoja, joissa työskentelee nyt vähintään kaksi ihmistä.
Jos tämä tie ei tuo tulosta, laajentaa Tukiainen etsintää vaikkapa keskustoimistoon.
Eikö asiantuntijahenkilöstöä voida hajauttaa keskustoimistosta alueille?
– Miksi sekin ei olisi mahdollista, mutta hankalaa se olisi. Keskustoimiston töiden siirtäminen alueille on sikälikin pulmallista, että iso osa asiantuntijatyötä liittyy yhteiskuntavaikuttamiseen, yhteydenpitoihin ministeriöihin, eduskuntaan ja työnantajajärjestöihin.
– Pakkosiirrot ovat kaiken kaikkiaan huonoa henkilöstöpolitiikkaa ja viimesijainen toimenpide, mutta mahdollisia nekin ovat, kuvaa Matti Tukiainen edustajakokouksen aluetoimistopäätöksen kovaa hintaa.
Jäsenmaksutulot
vähenevät
Edustajakokouksen tyrmäämien järjestelyjen taustalla on SAK:n taloustilanne. SAK:n liittojen jäsenmäärän väheneminen on johtanut keskusjärjestön pääasiallisen tulolähteen – liittojäsenmaksujen vähenemiseen.
SAK:n henkilökunnan määrä on pudonnut 20 vuodessa 152:sta 115:een. Samaan aikaan aluetoimistoissa työskentelevien määrä on pysynyt 25:ssä.
SAK:n lehdet
jatkavat
SAK:n hallituksen päätös siirtää viestinnän painopiste verkkoviestintään ja omien painettujen lehtien julkaisemisen lopettaminen tuli myös tyrmätyksi edustajakokouksessa.
Jäsenliittojen aloitteista tuli hyväksytyksi TEAMin Reijo Koskisen tekemä esitys, jonka mukaan SAK:n julkaisemat lehdet Palkkatyöläinen, Löntagaren ja Arvo ilmestyvät alkaneella edustajakokouskaudella nykyisessä laajuudessa.
lehti 