Kepa kritisoi Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa
Kehitysyhteistyön palvelukeskus kritisoi hallituskauden ”puoliväliarviossaan” Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Keskeisin huomio on, että pitkäjänteisyys ja kehitysmaiden oman sanavallan ja vastuun kasvattaminen on unohtunut pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitukselta.
Kahden viimeisen vuoden aikana ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk.) johtama Suomen kehityspolitiikka on muuttunut ilman avointa keskustelua kehitysmaiden ja suomalaisten sidosryhmien kanssa.
– Nopeat ja laajat muutokset ovat lähtöisin enemmän Suomen kuin kehitysmaiden omien painopisteiden vaihtumisesta. Suomesta on tullut kehitysmaiden näkökulmasta arvaamaton toimija, eikä se voi olla hyväksi työn tuloksellisuudelle, Kepan kampanja ja viestintäjohtaja Mika Railo sanoo.
Suomi on muun muassa vähentänyt toimintaansa perinteisillä yhteistyösektoreillaan, kuten koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Aiemmat suunnitelmat nostaa budjettitukea muun muassa Mosambikille ja Sambialle on peruttu.
– Nyt olisi keskusteltava avoimesti kehityspolitiikan painopisteistä ja tuloksellisuudesta, koska globaali taantuma ja ruokakriisi tekevät tuhoisinta jälkeä nimenomaan kehitysmaissa, Railo painottaa.
Kehitysapu nyt
Suomi-keskeistä
Kepan kritiikin kohteena ministeri Väyrysen johtamassa kehityspolitiikassa se, että kehitysapu määritellään nyt hyvin Suomi-keskeisesti.
– On merkittävää, että nyt kehitystyön suomalainen lisäarvo määritellään suomalaisiksi asiantuntijoiksi, yrityksiksi ja teknologiaksi, Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi sanoo.
Nahin mukaan Vanhasen hallituksessa on keskusteltu paljon siitä, että kehitysyhteistyöllä tulisi ehkä enemmän rohkaista suomalaisyrityksiä investoimaan kehitysmaihin.
– Meidän mielestämme tämä painotus voi myös johtaa huonoihin tuloksiin. Korostaa pitäisi sitä, että kohdemaissa kehitetään paikallisia pienyrityksiä, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät enemmistön ihmisistä.
Nahi haluaisi kuulla enemmän perusteluita tälle uudelle Suomi-keskeiselle kehitysavun lisäarvolle.
– Edellinen hallitus määritteli suomalaisen lisäarvon aika laajasti. Se katsoi, että Suomella on erityisen paljon annettavaa kehitysmaille siinä, miten luotsataan maa köyhyydestä kohti tietoyhteiskuntaa niin, etteivät tasa-arvo tai muut yhteiskunnalliset tavoitteet jää jalkoihin.
Väyryselle kritiikkiä
myös eduskunnasta
Väyrysen johtama kehityspolitiikka on saanut kritiikkiä myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnasta. Valiokunta on todennut, että liian yleisluontoisesta linjauksesta ei voi nähdä, missä Suomen varsinaiset kehityspoliittiset tavoitteet ovat.
– Ulkoasiainvaliokunta kritisoi hallitusta siitä, että se otti itselleen käytännössä täysin vapaat kädet kohdistaa tämä miljardin euron kehitysapu aivan omien muuttuvien ajatustensa ja tavoitteittensa mukaan, Nahi sanoo.
lehti 