Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL muistuttaa, että kuntien tarjoamien palvelujen kehittämis- ja innovaatiotoiminta ei suinkaan edellytä aina yksityistämistä tai ulkoistamista. Tällä liitto viittaa työ- ja elinkeinoministeriön raporttiin ”Kohdennetut maksuvälineet ja asiakkaan valinta Suomen kansantaloudessa”, jossa esitetään palvelusetelin laajempaa käyttöönottoa kuntapalveluissa.
– Silloin kun kunnat ulkoistavat järjestämisvastuullaan olevia palveluja niiden pitäisi pohtia, miten ne hankkijana motivoisivat palveluntuottajaa kehittämään palveluita sopimuskauden aikana, sanoo JHL:n sopimustoimitsija Sari Bäcklund.
Kunnat voisivat myös asettaa palveluntuottajalle harkinnanvaraisia kriteerejä, jotka liittyisivät palvelujen tuottamistapaan tai sisältöön. Kunnan omien arvojen ja valintojen pitäisi näkyä kuntalaisten palveluissa.
Bäcklund korostaa, että kuntien on tarkkaan pohdittava, missä palveluissa ja miksi palveluseteleitä kuntalaisille tarjottaisiin.
– Setelin käyttö on kohdistettava palveluihin, joita voidaan tuotteistaa ja joissa asiakas voi toimia kuluttajan tavoin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on runsaasti palveluja ja niiden muodostamia kokonaisuuksia joiden tuotteistaminen on vaikeaa, ellei peräti mahdotonta. Tällaisten kokonaisuuksien pilkkominen osiksi voi tulla kalliimmaksi. Pilkkominen voi vaikeuttaa myös hoidon/palvelun seurantaa ja vaikuttavuutta, koska asiakkaan hoidosta ja toimintakyvystä ei kerry kunnalle riittävästi tietoa, hän sanoo.
Palvelusetelin käyttäminen lain tarkoittamalla tavalla edellyttää, että asiakas kykenee itse tekemään valintoja ja valvomaan saamansa palvelun laatua. Palveluntuottajan ja asiakkaan on kyettävä toimimaan tasavertaisina sopimuskumppaneina.
Sari Bäcklund muistuttaa, että palvelusetelin käyttöönotto voi myös yllättäen nostaa kustannuksia.
uutiskirje 
