Palvelusetelin valinanvapauden arveltiin koskevan yksiä, muttei toisia
Palveluseteli herätti eduskunnan tiistaina kiivaaseen keskusteluun terveydenhuollon tasa-arvosta.
Oikeistolle palveluseteli lisää ihmisten valinnanvapautta ja palvelualan työpaikkoja, vasemmistolle palveluseteli jakaa terveydenhuollon asiakkaat kahteen kerrokseen ja johtaa takaisin luokkayhteiskuntaan.
– Palveluseteli lisää valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta, hehkutti peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) ja oletti lisäksi, että palveluseteli luo töitä pienyrittäjille.
Keskustelussa samat hallituksen ja opposition väliset rintamalinjat eivät säilyneet kuitenkaan täysin, sillä keskustan Aila Paloniemi hyökkäsi vahvasti hallituksen lakiesitystä vastaan. Häntä peesasi Anne Kalmari (kesk.) Myös vihreiden Erkki Pulliaisen puheenvuorot olivat tulkittavissa kriittisiksi esitystä kohtaan.
Paloniemi arvioi, että hallituksen esitys lyö korville hallitusohjelmien mukaista tavoitetta väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen.
– Esitys on keskeneräinen, hän sanoi ja arvioi, että sen omavastuuosuus voi johtaa siihen, että asiakas maksaa hoidosta useita satoja euroja.
– Tähän ei ole varaa kuin keski- ja hyvätuloisilla.
SDP:n Erkki Tuomioja sanoi sen selvemmin:
– Kysymys on hallituksen toistaiseksi mittavimmasta yksityistämistoimesta. Tämä on luokkayhteiskunnan palautus, Tuomioja tiivisti. Hän piti esitystä tulo- ja terveyseroja kasvattavana sekä julkista terveydenhuoltoa alasajavana.
SDP:n Saara Karhu muistutti siitä, että kunnalla on jotakuinkin sama vanha rahamäärä käytössään terveydenhuoltoon, kun palveluseteli tulee voimaan. Sen osuus on siten pois julkisesta terveydenhuollosta.
– Tämä on tulonsiirto hyvätuloisille ja yksityisille yrityksille, hän kiteytti.
Esko-Juhani Tennilä (vas.) huomautti kuntatalouden olevan parhaillaan suistumassa huonosta surkeaan tilaan.
– Siinä tilanteessa palveluseteli heikentää entisestään julkista terveydenhuoltoa.
Mistä
valita?
Porvarihallituksen esityksen mukaan kunnat voivat ottaa palvelusetelin käyttöön myös terveydenhuollossa. Jokainen kunta voi päättää, käyttääkö sitä ja minkä arvoinen palveluseteli on.
Asiakas voi aina kieltäytyä siitä, jolloin kunnan on tarjottava vastaava palvelu julkisen terveydenhuollon kautta. Palveluseteliä voi käyttää yksityissektorilta hankittuihin terveyspalveluihin ja sitä on kehuttu siitä, että asiakas voi itse valita käyttämänsä palveluntuottajan.
Opposition mielestä valinnanmahdollisuus on kuitenkin kyseenalainen.
– Mistä valitset, jos palveluja ei ole, kysyi Matti Kangas (vas.).
Hänen puoluetoverinsa Merja Kyllönen arvelikin kokoomuksen elämän pyörivän Helsingin Eirassa.
– Perukoilla mummot potkukelkoillaan etsivät palveluntuottajia kyliltä, kainuulaiskansanedustaja kuvaili tulevaisuutta ja totesi peräkyliltä olevan matkaa Eiran palveluihin.
Markus Mustajärvi (vas.) taas ihmetteli, mistä Utsjoelle ja muihin saamelaiskuntiin saadaan lakiesityksen maalailemaa omankielistä palvelutuotantoa, kun jo nyt se on vähissä.
– Tässä on ajateltu, että jo vain on oiva markkinapaikka Lapin kunnissa ja opetetaan vielä mummoille markkinoinnin ja kilpailuttamisen osaamista, hän tulkitsi.
Piilotettu
maksunkorotus
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen piti selvänä, että lakiesitys heikentää julkisen palvelun kilpailuasemaa.
– Tämä merkitsee tukea yksityiselle puolelle, joka muutenkin on kasvussa. Lääkärit menevät yksityisen palvelukseen, hän totesi.
SDP:n Maria Guzenina-Richardson totesi, että lakiesityksessä on piilotettu palvelumaksujen korotus palvelusetelin omavastuuosuuteen. Omavastuuosuutta kritisoitiin reippaasti, sillä se on esityksessä irrotettu nykyisistä asiakasmaksuista eikä kerrytä sairausvakuutuksen maksukattoa.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz irvi oppositiota siitä, että sen mielestä on kauheaa, kun valinnanvapaus lisääntyy. Hän ihmetteli, miten köyhän mummon asemaa heikentää se, että joku muu käyttää palveluseteliä.
– Ei se heikennäkään, mutta se parantaa toimitusjohtajan asemaa, Vasemmistoliiton Erkki Virtanen vastasi ja arveli, että valinnanvapaus ei koske köyhää mummoa.
Lakiesitys lähetetään eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnöntekoa varten.
lehti 