Viikon kysymys
Suomessa syntyy verrattain vähän metsäpaloja, mutta ne työllistävät pelastuslaitoksia huomattavasti. Metsäntutkimuslaitos Metlan julkistaman uutuuskirjan tarkoituksena on edistää metsäpalojen torjuntaa.
Kuinka yleisiä metsäpalot ovat Suomessa, tutkija Ilkka Vanha-Majamaa Metsäntutkimuslaitokselta?
– Vuosittain syttyy vaihteleva määrä paloja, viidestäsadasta pariin tuhanteen. Jos on pitkiä kuivia kausia, paloja syttyy enemmän. Metsäpalot eivät ole pinta-alallisesti suuria, niissä tuhoutuu keskimäärin 0,4 hehtaaria metsää. Suurempia, viidenkymmenen hehtaarin paloja on vuodessa yksittäisiä.
Mistä syystä metsäpaloja syttyy?
– Palot ovat pääasiassa ihmisen aikaansaamia. Kyse on hallitsemattomasta tulenkäytöstä, nuotion poltosta tai tupakoinnista. Paloja syntyy myös moottorisahalla tehtävien hakkuiden aikana tai työkoneista lähtevistä kipinöistä. Luonnonoloissa metsäpaloja synnyttää salama. Salaman iskusta syttyneiden palojen osuus lienee vähän yli 10 prosenttia.
Olisiko laaja metsäpalo mahdollinen Suomessa?
– Suomessa on aika tehokas palontorjunta. Myös metsien rakenne on sellainen, että palon on vaikea levitä: suopinta-alaa on kolmasosa ja järviä on parisataatuhatta. Rikkonainen maanpinnan muoto ehkäisee laajaa suurpaloa.
– Tähän asti pahin metsäpalo on ollut Tuntsan palo vuonna 1960, jossa tuhoutui 20 000 hehtaaria metsää. Palo sai alkunsa Venäjältä, josta se levisi rajan yli Suomeen. Palon leviämiseen tänne Venäjältä on teoriassa pieni riski.
Miten Suomen metsäpalojen syntymistä valvotaan?
– Suomessa on satelliittipohjainen seurantajärjestelmä, jonka avulla pystytään havaitsemaan suhteellisen pienet metsäpalot jopa Venäjän Karjalan ja Baltian alueella. Lentotähystyksiä tehdään, kun palojen riski on suuri. Lentotähystysjärjestelmää on uudistettu viime vuosina ja tähystyslentoja suunniteltu uudelleen asutuksen ja sen mukaan, mitkä seudut ovat herkimpiä palamisen suhteen.
Lisääntyvätkö metsäpalot tulevaisuudessa?
– On ennustettu, että ilmastonmuutos aikaansaa pidempiä kuivempia jaksoja. Jos kesät muuttuvat jatkuvasti kuumemmiksi ja kuivemmiksi, se luonnollisesti lisää paloriskiä. Lisäksi maankäytön, metsän- ja luonnonhoidon muutokset saattavat kasvattaa paloriskiä muun muassa luonnonsuojelualueilla.
Metsäpalon torjuntaan on kehitetty uusi metsien paloherkkyysluokitus. Miten se auttaa palojen torjunnassa?
– Luokituksessa Suomen metsät luokitellaan 15 paloainestyyppiin muun muassa kasvupaikan, puuston määrän ja lajin perusteella.
– Luokituksen toivotaan säästävän kustannuksia. Monesti sammutuskalustoa ylimitoitetaan, koska ei tunneta olosuhteita tarkkaan. Palot ovat joskus kevyitä pintapaloja, joista ei aiheudu ympäristölle isompaa vaaraa. Silloin kalusto voisi olla kevyempää. Lisäksi esimerkiksi luonnonsuojelualueilla syntyvien palojen voitaisiin antaa palaa itsekseen loppuun, jos niistä ei ole ympäristölle vaaraa.
uutiskirje 
