Asiantuntijoiden mukaan Kuuban nykyinen talouskriisi koettelee eniten maan afrokuubalaista väestöä.
Yli neljäsosa kuubalaista määrittelee itsensä osittain afrotaustaiseksi ja 9,3 prosenttia mustaksi.
Kuubassa on Latinalaisen Amerikan maista toiseksi eniten afrotaustaisia asukkaita Brasilian jälkeen. Laskuista puuttuvat Karibian maat, joissa ei puhuta espanjaa.
Ongelmat alkoivat jo ennen nykyistä talouskriisiä, joka syveni vuonna 2020 koronaviruspandemian myötä. Ihonväriin perustuva eriarvoisuus on näkynyt työmarkkinoilla, epävirallisissa töissä sekä asumisen ja kaupunkitilan jakautumisessa. Afrokuubalaiset asuvat myös muita useammin huonokuntoisissa asunnoissa.
Afrokuubalaiset saavat myös valkoista väestöä vähemmän rahalähetyksiä ulkomailta. Rahalähetykset ulkomailla asuvilta sukulaisilta ovat monille kuubalaisille ratkaiseva tulonlähde.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat afrotaustaiset naiset. Tutkimusten mukaan sukupuoli ja ihonvärin yhteistekijänä lisäävät afrokuubalaisten naisten kohtaamaa eriarvoisuutta.
Vaikutukset näkyvät esimerkiksi teiniraskauksien yleisyydessä, epävirallisessa työssä, köyhyydessä ja muussa yhteiskunnallisessa haavoittuvuudessa. Samalla eriarvoisuus siirtyy sukupolvelta toiselle.
Syyt syvällä historiassa
Ongelman syyt juontavat syvälle Kuuban historiaan. Havannan yliopiston filosofian, historian ja sosiologian tiedekunnan dekaani Yulexis Almeidan mukaan vuoden 1957 vallankumouksen jälkeen käyttöön otetut sosiaaliset uudistukset koskivat kaikkia kuubalaisia ihonväriin katsomatta.
Mustan väestön lähtökohdat olivat kuitenkin jo ennestään muuta väestöä heikommat. Siksi se olisi tarvinnut yleisen yhdenvertaisuuspolitiikan rinnalle toimia, joilla eriarvoisuutta olisi aktiivisesti kavennettu.
– Yhdenvertaisuuteen perustuva politiikka ei toimi, jos ryhmät tulevat erilaisista sosiaalisista taustoista. Tämä on ollut yksi suurimmista esteistä erojen poistamiselle. Kriisien aikana erot kasvavat entisestään, Almeida sanoo.
Vaikka Castron hallinto pyrki toteuttamaan tasa-arvoistavia yhteiskunnallisia uudistuksia, luokkaerot valkoisten ja mustien välillä eivät koskaan kadonneet.
– Rotuun perustuva kuilu on säilynyt, samoin rasistinen ajattelutapa, joka ylläpitää rakenteellista eriarvoisuutta, Almeida sanoo.
Ilman tietoa politiikka jää sokeaksi
Samalla kun Castron Kuuba otti käyttöön kaikille yhtäläisen sosiaalipolitiikan, se lopetti ihonväriä koskevien tilastojen keräämisen. Koska Kuubassa kaikki olivat yhdenvertaisia, kenenkään ihonväriä ei kirjattu.
Eriarvoisuutta mittaavaa tutkimustietoa ei ollut, mutta erot mustien ja valkoisten välillä alkoivat jälleen kasvaa. Tutkijat pitävät tilastojen puutetta yhtenä suurimmista ongelmista. Ilman tietoa on vaikea tunnistaa ja torjua eriarvoisuutta ja rotusyrjintää.
Korjausliike tapahtui vasta vuonna 2019, jolloin Kuuban hallitus hyväksyi rasismin ja rotusyrjinnän vastaisen hankkeen. Sen tarkoituksena oli vähentää ihonväriin liittyvää eriarvoisuutta, puuttua rasismin syihin, kerätä tietoa ihonväriin perustuvasta leimaamisesta ja syrjinnästä sekä edistää ongelmien ratkaisemista.
Tutkijat eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä hankkeen mittaustapoihin ja niiden tuottaman tiedon avoimuuteen. Almeidan mukaan Kuubassa olisi laadittava nykyistä kattavampia mittareita, joissa huomioitaisiin samanaikaisesti ihonväri, yhteiskuntaluokka, sukupuoli ja seksuaalisuus.
Näiden tekijöiden erilaiset yhdistelmät vaikuttavat eri ihmisryhmien haavoittuvuuteen.
– Niin kauan kuin emme tee niitä näkyviksi, politiikkamme pysyy sokeana tietyn yhteiskunnallisen ryhmän tarpeille, Almeida sanoi.
Talousuudistus voi syventää eriarvoisuutta
Tutkitun tiedon puute vaikeuttaa myös varojen jakautumista Kuuban kesäkuussa hyväksymän talousuudistuksen mukaisesti. Asiantuntijoiden mukaan uudistus voi kasvattaa taloudellista eriarvoisuutta ja syventää ihonväriin perustuvia eroja entisestään.
Uudistus vie Kuubaa kohti markkinaehtoisempaa taloutta ja rahoitusalan sääntelyn purkamista. Samaan aikaan julkisen sektorin resurssit hupenevat, mikä voi tutkijoiden mukaan köyhdyttää ja syrjäyttää afrokuubalaisia entisestään.
Uudistuksen myötä tuotteiden hintatuista luovutaan, ja tuki ohjataan suoraan ihmisille ja perheille. Tiedot tuensaajista on tarkoitus päivittää reaaliaikaisesti valtion ylläpitämälle verkkoalustalle, jotta tukien kohdentumista voidaan seurata.
Asiantuntijoita huolestuttaa kuitenkin riittävästi eritellyntilastotiedon puute. Ilman sitä on vaikea arvioida, tavoittavatko tuet ne ihmiset, jotka niitä eniten tarvitsevat.
lehti 